Kuvassa ryhmä miehiä. Kuva: Kimmo Haapea.

Yritysvastuullisuus – kohti vastuullisempaa liiketoimintaa

27.05.2024

Vastuullisuus on noussut keskeiseksi aiheeksi yritysten toiminnassa. Yhä useammat yritykset ymmärtävät, että menestyksekäs liiketoiminta ei ole pelkästään voiton maksimointia, vaan myös vastuullista toimintaa yhteiskuntaa ja ympäristöä kohtaan.

Tässä artikkelissa kerrotaan sekä yritysvastuusta yleisesti että Miksein ja Xamkin yhteisen Verstas CO2 -hankkeen toimista yritysvastuun ja vastuuraportoinnin edistämiseksi.

Yritysvastuun ajurit

Yritysvastuullisuus on liiketoiminnan lähestymistapa, jossa yritykset huomioivat sosiaaliset, ympäristölliset ja taloudelliset näkökulmat päätöksenteossaan ja toiminnassaan. Se kattaa laajan kirjon aihealueita, kuten ihmisoikeudet, työolot, ympäristönsuojelu, reilu kilpailu, kuluttajansuoja ja yhteisöjen hyvinvointi.

Direktiivit, lait ja standardit sekä yritysten omistajat, rahoittajat, asiakkaat ja henkilöstö edellyttävät jatkossa entistä kattavampaa ja johdonmukaisempaa vastuullisuustyötä ja sen raportointia yrityksiltä ja organisaatioilta. ESG-kriteerit (Environmental, Social, Governance) ovat kestävän kehityksen ja vastuullisen sijoittamisen kriteerejä, joita käytetään arvioitaessa yritysten suoriutumista ja niiden toiminnan vaikutuksia näillä kolmella osa-alueella.

Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD – Corporate Sustainability Reporting Directive) velvoittaa yrityksiä raportoimaan vastuullisuudestaan osana vuosikertomustaan. Suuret pörssiyhtiöt on velvoitettu aloittamaan vastuullisuusraportointi vuonna 2024. Suomessa yritykset, jotka työllistävät yli 250 työntekijää, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa tai taseen arvo yli 20 miljoonaa euroa (kaksi kolmesta) velvoitetaan aloittamaan vastuullisuusraportointi vuonna 2025. (Greenstep Oy, s.a.)

Eurooppalaiset kestävyysraportoinnin standardit (ESRS – European Sustainability Reporting Standards) määrittelevät CSRD:iin kuuluvien yritysten toiminnan osa-alueet, joiden perusteella kestävyystiedot raportoidaan. Toimialoista riippumattomia standardeja on 12, ja ne koostuvat monialaisista standardeista (ESRS 1 Yleiset vaatimukset ja ESRS 2 Yleiset tiedot) sekä kymmenestä aihekohtaisesta standardista, jotka on jaettu aiheittain Ympäristöön (E), Sosiaalisiin tekijöihin (S) ja Hallintoon (G).

Kaikki kestävyysraportoinnin standardit eivät ole organisaation näkökulmasta välttämättömiä, ja siksi olennaisuusarviointi on merkittävä osa kestävyysraportointia. Olennaisuusarvioinnissa arvioidaan ”organisaation vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä ympäristön ja yhteiskunnan vaikutusta organisaation toimintaan” (Greenstep Oy, s.a.). Olennaisuusarvion perusteella määritellään ne aihekohtaiset standardit ja niiden alakohdat, joista organisaatio raportoi.

Kaikille organisaatioille pakollinen standardi on ESRS 2 Yleiset tiedot, joten sille (mukaan lukien standardin alakohdat) ei tarvitse tehdä olennaisuusarviointia.  ESRS:t sisältävät kaikkiaan 82 tiedonantovelvoitetta (DR – Disclosure requirement), jotka osaltaan määrittelevät organisaation raportoitavat tiedonantovelvoitteet. (Ecoonline Oy, 2023)

Yritystoiminnan kestävää toimintaa koskevan huolellisuusvelvoitteen (CSDD – Corporate Sustainability Due Diligence) tarkoituksena on vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistäminen yrityksen arvoketjussa, yhtenäisten EU:n sisäisten standardien luominen sekä ihmisoikeus- ja ympäristönäkökohtien huomiointi yritysten toiminnassa. (Länsi-Uudenmaan kauppakamari, s.a.)

Kestävän rahoituksen tiedonantoasetuksen (SFRD – Sustainable Finance Disclosure Regulation) pyrkimyksenä on lisätä vastuullisuustoimien läpinäkyvyyttä rahoitusmarkkinoilla ja estää finanssimarkkinoiden viherpesua. Asetuksen mukaisesti rahoitusmarkkinoilla toimivien on raportoitava siitä, miten ESG-riskit on sisällytetty sijoitusprosessiin ja huomioitu tärkeimmät haitalliset kestävyysvaikutukset. Lisäksi toimijoiden velvollisuutena on tiettyjen vastuullisuusparametrien ilmoittaminen rahoitustuotteiden osalta. Ensisijaisesti EU-sääntely vaikuttaa rahoitusmarkkinoilla toimiviin yrityksiin ja taloudellisiin neuvonantajiin. (Fondita Rahastoyhtiö Oy, s.a.)

EU-taksonomian tavoitteena on ohjata yksityistä rahoitusta kestäviin sijoituskohteisiin. Se on järjestelmä, joka määrittelee yhteiset kestävän rahoituksen luokitteluperusteet ja on siten osa Euroopan komission kestävän kasvun rahoittamisen toimintasuunnitelmaa. Sen tarkoituksena on auttaa sijoittajia tunnistamaan kestäviä investointeja ja arvioimaan yritysten ja muiden toimijoiden kestävän kehityksen toimia ja suorituskykyä, sekä osaltaan lisätä organisaatioiden toiminnan läpinäkyvyyttä. Taksonomia kattaa useita eri ympäristö- ja sosiaalialoja, kuten ilmastonmuutoksen sopeutumistoimet, uusiutuva energia, vesivarojen hallinta, kestävä liikenne, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja työllisyys. (Ramboll Finland Oy, s.a.)

Verstas CO2 -hankkeen yritysvastuutyöpaja

Verstas CO2 -hankkeen yritysvastuutyöpajassa (3.5.2024 Mikkelissä) tuli esiin yritysten haasteet vaadittavan vastuullisuusraportoinnin aloittamiseksi ja vastuullisuustyön saattamiseksi näkyväksi. Työpajan alustuksissa tarjottiin työkaluja muun muassa yritysten ympäristöasioiden kehittämiseen ja hallintaan sekä yritysvastuuraportointiin.

Anu Elo (Ekokompassi Oy) esitteli Ekokompassia, joka on suomalainen ympäristö- ja sertifiointijärjestelmä. Se auttaa yrityksiä ja organisaatioita kehittämään ja hallitsemaan ympäristöasioitaan. Ekokompassin tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja ympäristövastuullisuutta yritys- ja organisaatiotoiminnassa. Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä voidaan sertifioida, jolloin organisaation vastuullisuustoiminta on helppo todentaa. (Elo 2024.)

Mikko Kuiri (WWF Green Office) esitteli WWF:n (World Wide Fund for Nature) kehittämää ympäristöohjelmaa ja sertifiointijärjestelmää, jonka tarkoituksena on edistää kestävää ja ympäristöystävällistä toimistokulttuuria yrityksissä ja organisaatioissa. Green Office -ohjelma tarjoaa organisaatioille työkaluja ja ohjeita kestävän kehityksen periaatteiden integroimiseksi työympäristöön. Organisaatio voi sertifioida WWF Green Officen ja osoittaa siten sitoutumistaan kestävään kehitykseen ja ympäristövastuuseen. (Kuiri 2024.)

Tiia Hamro-Drotz (Mastos Oy) esitteli vastuullisuustyön ja -raportoinnin periaatteita, niihin liittyviä vaatimuksia organisaatioille nyt ja tulevaisuudessa sekä Mastos Oy:n työkalun, joka on kehitetty vastuullisuusraportointia varten. Työkalu tukee vastuullisuustoiminnan jatkuvaa kehitystä mm. vertaamalla raportoitavia toteutumia asetettuihin tavoitteisiin ja kehityskohteita osoittaen. (Hamro-Drotz 2024.)

Tiia Hamro-Drotz esitteli vastuullisuuden rakentumista ja toteutumista yrityksen arvoketjussa. Kuva Mikko Hokkanen.

Simo Makkonen (Inse Consulting Oy) esitteli Velmot-sovellusta, joka mahdollistaa yrityksen työntekijöille havaintojen raportoinnin, työtehtävien seurannan ja todentamisen sekä oman osaamisen kehittämisen intuitiivisesti ja helposti. Monipuolisen ja helppokäyttöisen palvelun avulla yritykset voivat toteuttaa muun muassa perehdyttämistä, kouluttamista, omavalvontaa, raportointia ja analytiikkaa. Inse Consulting Oy tarjoaa tukea yritysten ESG-toimien kartoitukseen, toimenpidesuunnitteluun ja resurssointiin, toteutukseen ja seurantaan sekä analysointiin ja raportointiin. (Makkonen 2024.)

Johtopäätökset

Yrityksen ESG-toiminta ja vastuuraportointi nähdään direktiivien, lakien ja standardien ohjaamien pakollisten velvollisuuksien lisäksi myös mahdollisuutena. Toiminnan systemaattinen ja pitkäjänteinen tarkastelu auttaa organisaatioita kehittymään ja lisäämään kilpailukykyään.

Etenkin pk-yritysten tulee huomioida kestävän kehityksen ja vastuullisen toiminnan periaatteet hyvissä ajoin ennen esimerkiksi lainsäädännöllistä pakkoa. Jos yritys aikoo olla osa laajempaa toimitus- tai arvoketjua, tulee vastuullisuuden osoittaminen ajankohtaiseksi muun muassa erilaisten kilpailutusten yhteydessä. Vastuullinen toiminta tulee ottaa osaksi yrityksen strategiaa, mikäli yritys haluaa kasvaa ja olla olemassa myös tulevaisuudessa.

Verstas CO2 – Etelä-Savon yritysten tie hiilineutraaliuteen -hanketta (1.1.2023–31.12.2024) hallinnoi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, osatoteuttajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama Etelä-Savon maakuntaliiton kautta.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) edistää yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä ja elinkeinoelämää uudistavia ratkaisuja koulutuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kautta. Xamkissa työskentelee yli 900 asiantuntijaa neljällä kampuksella (Kotka, Kouvola, Mikkeli ja Savonlinna), ja opiskelijoita on yli 12 000. Lisätietoa hankkeen verkkosivuilta. www.xamk.fi/verstasco2

Lähteet

Ecoonline Oy. 2023. Vastuullisuus: ESRS pähkinänkuoressa. www-dokumentti. Saatavissa: https://www.ecoonline.com/fi/blogi/esrs-pahkinankuoressa [viitattu 6.5.2024]

Elo, A. 2024. Ekokompassi. Esitys Yritysvastuutyöpajassa 3.5.2024.

Fondita Rahastoyhtiö Oy. s.a. Kestävän rahoituksen tiedonantoasetus (Sustainable Finance Disclosure Regulation, SFDR). www-dokumentti. Saatavissa: https://fondita.fi/vastuullinen-sijoittaminen/sfdr/ [viitattu 6.5.2024]

Greenstep Oy. s.a. CFO- ja vastuullisuusasiantuntijat apunasi CSRD-raportoinnissa. www-dokumentti. Saatavissa: https://greenstep.fi/cfo-ja-vastuullisuus-asiantuntijat-apunasi-csrd-raportoinnissa?utm_source=google&utm_medium=cpc&utm_campaign=google_fi_vastuullisuuspalvelut&campaignid=14788768780&adgroupid=137293928116&keyword=csrd&device=c&gad_source=1&gclid=CjwKCAjw3NyxBhBmEiwAyofDYdVZPtJeOTupHR6gNIjepJhI1KvHmijLirob5QqUR44NMIwH_Van2xoCn1gQAvD_BwE [viitattu 6.5.2024]

Hamro-Drotz, T. 2024. Mastos Oy:n työkalut vastuullisuusraportointiin. Esitys Yritysvastuutyöpajassa 3.5.2024.

Kuiri, M. 2024. WWF Green Office. Esitys Yritysvastuutyöpajassa 3.5.2024.

Länsi-Uudenmaan kauppakamari. s.a. Mitä CSDD:stä tulee tietää? www-dokumentti. Saatavissa: https://lansiuusimaa.chamber.fi/fi-fi/article/ajankohtaista/mita-csddsta-tulee-tietaa/434/ [viitattu 6.5.2024]

Makkonen, S. Velmot – Vastuullisuudesta mahdollisuus. Esitys Yritysvastuutyöpajassa 3.5.2024.

Ramboll Finland Oy. s.a. EU-taksonomia – mistä on kyse? www-dokumentti. Saatavissa: https://c.ramboll.com/fi/eu-taksonomia?utm_term=&utm_campaign=EU-taksonomia&utm_source=adwords&utm_medium=ppc&hsa_acc=5816075018&hsa_cam=15753611413&hsa_grp=140258873708&hsa_ad=572454446364&hsa_src=g&hsa_tgt=dsa-1570165471666&hsa_kw=&hsa_mt=&hsa_net=adwords&hsa_ver=3&gad_source=1&gclid=CjwKCAjw3NyxBhBmEiwAyofDYav2k7Bdm_13NK4MQKp6hfV-1NV3zhY1q-n_Q8c3UT2XC4PaN6eTLRoC5qAQAvD_BwE [viitattu 6.5.2024]

Kirjoittanut Mikko Hokkanen

Kirjoittaja työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampuksella Metsä, ympäristö ja energia-vahvuusalalla Verstas CO2 -hankkeessa.