Metsäteollisuuden investointien aiheuttama havukuitupuun käytön lisäys tuo painetta kesäaikaiseen turvemaiden puunkorjuuseen.

Kesäajan puunkorjuuta halutaan lisätä roimasti

Kuitupuun lisääntyvä käyttö metsäteollisuuden uusien investointien seurauksena lisää puunkorjuun ympärivuotisuutta. Kesäkorjuukohteiden tunnistaminen ja oikea-aikainen hakkuu ovat onnistuneen puunkorjuun edellytys.

Suomen metsätalousmaasta on turvemaita 34 prosenttia. 1960- ja 1970-luvuilla ojitettiin runsaasti soita, joihin on kehittynyt merkittävä puusto. Turvemaiden puuston kasvu on 20 prosenttia Suomen metsien kokonaiskasvusta ja turvemaiden puuston kokonaistilavuus on 20 prosenttia Suomen metsien kokonaispuustosta.

Turvemailla on runsaasti harvennusrästejä ja on arvioitu, että turvemaiden puunkorjuuta voisi lisätä 15−20 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Turvemaiden hakkuut on totuttu tekemään talvella maanpinnan ollessa roudassa ja lumipeitteen suojatessa maaperää. Uusien ilmoitettujen metsäteollisuuden investointien (Äänekoski 4 miljoonaa kuutiota, Varkaus 1 miljoona kuutiota) aiheuttama havukuitupuun käytön lisäys tuo painetta kesäaikaiseen turvemaiden puunkorjuuseen.

Metsänhoidollisesta näkökulmasta harvennukset, kunnostusojitukset ja metsänhoitotyöt ovat suometsissä jääneet liian vähäisiksi. Tämä heikentää puuston arvokasvua ja vaikeuttaa puunkorjuuta sekä nostaa korjuun yksikkökustannuksia. Turvemaiden puunkorjuuta hankaloittavista tekijöistä kantavuus on tärkein. Myös ojat, vähäinen kertymä, rungon koko, paksu lumipeite, pinnalliset puiden juuret ja pitkä metsäkuljetusmatka ovat ongelmia turvemailla.

Ajouran vahvistamiseen useita vaihtoehtoja

Perinteisesti ajouraa on vahvistettu hakkuutähteellä ja puutavaralla. Kesäaikaisessa puunkorjuussa turvemailla tämäkään ei aina riitä, vaan ajourapainumia saattaa muodostua jo muutaman ajokerran jälkeen. Suolla suuria kantavuusongelmia esiintyy usein vain pienellä osalla ajouria.

Kun etukäteen tiedetään, että ajouran kantavuus on heikko tai kuormat suuret, voidaan alustaa vahvistaa.

Kriittinen alue voi olla esimerkiksi notko, ojan tai puron ylityspaikka tai varastolle johtava ura. Kun etukäteen tiedetään, että kantavuus on heikko tai kuormat suuret, voidaan ajoalustaa vahvistaa.

Ajoalustan vahvistustoimenpiteitä ovat havutus, kuitupuutelan rakentaminen, siirrettävien ajosiltojen tai kevytsillan käyttö.

Maaperän mekaanisella vahvistamisella tarkoitetaan jonkin maaperän kantavuutta lisäävän elementin tai materiaalin käyttämistä ajouralla metsäkoneen renkaiden alla, jolloin ajoneuvon liikkumiskyky paranee ja maaperän vaurioituminen vähenee. Renkaan aiheuttama paine maan pintaan jakautuu suuremmalle alalle.

Puunkorjuun ratkaisut turvemailla

Korjattavan puuston pieni koko ja pitkät kuljetusmatkat harvennuksilla ja turvemailla tulee ottaa huomioon ratkaisuja mietittäessä. Hakkuukone kulkee kohteella vain kerran jokaista uraa. Ongelman muodostaakin kuormatraktori, jonka täytyy ajaa kaikki puut tien varteen kivennäismaalle. Usein matkat ovat jopa satoja metrejä, kun kivennäismaalla selvitään usein alle 250 metrin metsäkuljetusmatkalla. Vähäinen liikkumistarve leimikolla korostaa etua turvemailla, kun taas tyypillisen pitkät lähikuljetusmatkat heikentävät kannattavuutta.

Turvemaiden puunkorjuussa helpoin ja tehokkain tapa vähentää koneiden pintapaineita on käyttää teloja. Kone- ja telavalmistajilla on olemassa erilaisia telaratkaisuja eri korjuukohteille. Erikoistelat lisäävät kosketuspinta-alaa ja tasapainottavat kuormattua konetta. Pyörien vierintävastus pienenee ja parempi pito parantaa maastoliikkuvuutta. Useampien telamallien pitäminen varastossa on kuitenkin harvoin koneyrittäjän kannalta järkevää teloista aiheutuvien lisäkustannusten takia.

Konevalmistajat jatkavat tuotekehittelyä

Uusien markkinoiden avaamista ja laajentamista taataan tela-alustaisilla koneilla. ProSilva on esimerkiksi tuonut markkinoille tela-alustaiset koneet. Renkaiden päälle laitettavat muovi-telat ovat kotimarkkinoiden valtti roudattomalle ja suotyyppiselle metsämaalle. Isot konevalmistajat (Ponsse, John Deere ja Komatsu) ovat ilmaisseet oman mielipiteensä käydyssä keskustelussa nykyisten koneiden soveltumisesta turvemaille.

Viesti on varsin selvä: turvemailla kasvavat puut on pystyttävä korjaamaan samalla kalustolla kuin kivennäismaalta. Koneita voidaan varustella erityyppisillä teloilla, jolloin lisätään kantavuutta. Ponssen viisiakselinen kuorma-traktori on yksi markkinoille tuotu sovellus.

Metsä Groupilla kovat tavoitteet

Metsä Groupin tavoitteena on lisätä sulan maan aikaan tehtäviä harvennushakkuita jopa 50 prosentilla vuoteen 2019 mennessä. Metsä Groupin puunkäyttö kasvaa tänä vuonna Äänekoskella käynnistyvän biotuotetehtaan myötä noin neljällä miljoonalla kuutiometrillä vuodessa.

Puusta ei Suomessa ole pulaa, mutta korjuumäärien kasvaessa on käyttöön otettava uudenlaisia konsteja tasaisen puuhuollon varmistamiseksi. Esimerkiksi Pohjanmaalla ja Lapissa suurimmat lisähakkuumahdollisuudet ovat turvemailla.

Vuonna 2019 on sulan maan aikaan tavoitteena korjata harvennusleimikoita yli kolme miljoonaa kuutiometriä nykyisen kahden miljoonan kuution sijaan. ”Siksi olemme lähteneet kehittämään aktiivisesti etenkin sulan maan aikaan tapahtuvaa puunkorjuuta”, sanoo Metsä Groupin Pasi Arkko.

Olennaista on tunnistaa ne kohteet, jotka todella pitää korjata talvella ja ne kohteet, jotka voidaan korjata sulan maan aikaan. Näin voidaan saada korjuu ympärivuotiseksi – tämä parantaa myös yrittäjien tilannetta. Uusia keinoja harvennuksille on etsittävä entistä tarmokkaammin myös leutojen talvien ja venyvien kelirikkokausien vuoksi.

”Lämpimät talvet ovat ennemmin pysyvä kuin ohimenevä ilmiö. Samaan aikaan erilaiset ääri-ilmiöt säiden suhteen ovat lisääntyneet”, Arkko sanoo. ”Uudentyyppisellä konekalustolla ja telaratkaisuilla on kuitenkin saatu todella hyviä kokemuksia sulan maan korjuusta. Usein turvemaaleimikon korjuu onnistuu sopivalla kalustolla kesällä paremmin kuin huonona talvena.”

Pasi Arkko

Kirjoittaja työskentelee Metsä Groupin tuotantopäällikkönä.

Turvemaiden kesäaikainen puunkorjuu ja maaperän vahvistaminen

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu lisää yhdessä Etelä-Savon ammattiopiston Esedun kanssa metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden tietoutta turvemaiden kesäaikaisesta puunkorjuusta. Turvemaiden kesäaikainen puunkorjuu ja maaperän vahvistaminen –hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. www.xamk.fi/kesakorjuu

Kirjoittaneet Rauno Kousa ja Kati Kontinen

Rauno Kousa toimii Turvemaiden kesäaikainen puunkorjuu ja maaperän vahvistaminen -hankkeen projektipäällikkönä ja Kati Kontinen metsätalouden tutkimuspäällikkönä.