Maahanmuuttajat vahvistavat kulttuurista kestävyyttä

Briefcase ‒ oma polku ammattiin -hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joilla maahanmuuttajien nivelvaihe nopeutuu. Näitä ovat Kielisalkku ammattisanaston oppimiseen ja OsaamisPortfolio kykyjen esittelyyn.

Nivelvaihe on haastava, koska maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen joukko. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan kielellistä ja kulttuurista osaamista, mikä on koulutukselle ja työelämälle mahdollisuus monimuotoistua ja kehittyä kohti kaikkia hyödyttävää joustavuutta. Tätä ei vielä riittävästi ymmärretä.

Kulttuurisesti kestävän kehityksen uskotaan edistävän ihmisten ja alueiden hyvinvointia. Kulttuuriin kuuluu sekä aineellisia että aineettomia asioita. Kestävä kulttuuri elää ja muuttuu vuorovaikutuksessa ihmisten ja ympäristön kanssa.

Suomi ei mikään mallimaa

Suomi ei ole kulttuurisen kestävyyden osalta mikään mallimaa. Ainoa alkuperäiskansamme saamelaiset saa taistella oikeuksistaan maankäyttöön ja kulttuuri-identiteettinsä ja kielensä säilymisestä. Saamelaiskäräjien rooli päättäjänä kyseenalaistetaan. YLE sentään toimittaa saamenkielistä ohjelmaa, kuten sen velvoitteisiin kuuluu.

Maahanmuuton kautta Suomeen tulee ihmisiä kymmenistä eri kulttuureista. Kulttuurisen kestävyyden merkitys ymmärretään valtion taholta. Siitä osoituksena on valtioavusteinen peruskoulujen omakielinen opetus maahanmuuttajaperheiden lapsille. Syksyllä 2017 OPH tilastoi noin 57 opetettavaa kieltä ja noin 18 855 oppilasta omakielisen opetuksen parissa.

Turvaa rauhaa ja kukoistusta

Unescon kulttuurista moninaisuutta koskevassa julistuksessa motivoidaan kulttuurisen kestävyyden tavoite rauhan ja kukoistuksen lupauksilla.

”Kaikkien kansalaisten mukaan ottamista ja osallistumista edistävät politiikat takaavat sosiaalisen yhteenkuuluvaisuuden tunteen, kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuden ja rauhan.”

”Kulttuurinen moniarvoisuus kuuluu erottamattomasti demokratiaan sekä edesauttaa kulttuurien vuorovaikutusta ja yhteiskuntaelämää vahvistavien luovien kykyjen kukoistusta.”

Osaaminen muutakin kuin työelämä

Maahanmuuttajien osaamista tunnistetaan yleensä suomalaisen työelämän ja suomalaisen tutkintokoulutuksen käsitteillä ja todisteilla. Olisiko syytä laajentaa ja rikastaa näkökulmia?

Korkeasti koulutettuna ja vuosikymmenenkin työkokemuksen kanssa maahan tulleet osaajat turhautuvat, kun systeemimme ohjaa heitä opiskelemaan alempia tutkintoja vain sen vuoksi, että kielitaitovaatimukset ovat niissä vaatimattomampia. Maahanmuuttaja voi osata hyvin useita eurooppalaisia kieliä ja oppisi suomea työssä, kunhan työllistyisi.

Koulutuksestaan riippumatta ulkomaalaistaustaiset päätyvät meillä matalapalkkaisille aloille, joissa on huonot mahdollisuudet edetä. Tavallisimpia ammatteja ovat siivoojat, myyjät ja ajoneuvojen kuljettajat. Suomi hukkaa osaamista.

Monikulttuurisuus ja sosiaalinen osaaminen vahvuuksia

Kieli- ja kulttuuriosaaminen voisi olla työnhakijan keskeinen vahvuus. Jos palkattaisiin maahanmuuttajia, niin syntyvä monikulttuurisuus toteuttaisi kotikansainvälisyyttä. Maahanmuuttajat työtovereina muovaisivat työkulttuuria avoimemmaksi ja suvaitsevaisemmaksi.

Toivottavasti hankkeemme voi osaltaan auttaa maahanmuuttajia pääsemään heidän kykyjään parhaiten vastaaviin työpaikkoihin ja moninaistamaan organisaatioita.