Matkailun mahdollisuus

READin teema on tällä kertaa alueellisuus ja paikallisuus ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Yksi uusi alue, johon panostamme tänä vuonna, on matkailu.

Matkailuelinkeinon merkitys Suomessa on vahvassa kasvussa. Matkailu on noussut viidenneksi tärkeimmäksi ”vientituotteeksemme”. Ulkomaisten matkailijoiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Kymenlaakso ja Etelä-Savo haluavat kasvusta oman siivunsa.

Matkailuklusteri työllistää maassamme 140 000 henkilöä eli lähes saman verran kuin Etelä-Savon maakunnassa on asukkaita. Matkailun työllisyysvaikutus ulottuu monelle alalle, joista tärkeimpiä ovat ravitsemusala, liikenne, majoitus, urheilu- ja virkistystoiminta ja kulttuuripalvelut.

Lähtökohdat saada matkailusta lisää työtä ja toimeentuloa alueellemme ovat hyvät. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM 2017) tilastosta käy ilmi, että matkailun osuus bruttokansantuotteesta on Etelä-Savossa jo nyt maan keskiarvoa suurempi. Kymenlaakso puolestaan on yksi viidestä maakunnasta, jossa ulkomaalaisten turistien osuus ylittää neljänneksen kaikista matkailijoista.

Muutamia massatapahtumia kuten oopperajuhlia Savonlinnassa tai meripäiviä Kotkassa lukuun ottamatta matkailun potentiaalia on pienissä kohteissa ja tapahtumissa. Sen vuoksi matkailun kehittämisen ytimessä on mikroyrittäjien ja myös pienten kuntien kanssa tehtävä yhteistyö.

Rajaaminen on mestarien taito. Tämä periaate pätee myös hankekehittämisessä. Todellinen vaikuttavuus on suurempi, mikäli on kunnolla mietitty sitä, mitä ja kenen kanssa tehdään. Pienet, mutta kunnolla rajatut hankkeet voivat vaikutuksillaan olla kokoaan suuremmat.

Luonto, vesi ja puhdas ilma ovat ilman muuta alueemme matkailun valtteja. Samoin historia, kuten Astuvansalmen kalliomaalaukset tai Kenkävero − myös nuijasodan näyttämönä, yhtä hyvin kuin kustavilaisen ajan kartanomiljööt Kymenlaaksossa.

Mikrohistorian pienet tarinat kiinnostavat ihmisiä. Kalliin matkailumarkkinoinnin sijaan tarvitaan lisää herkkyyttä tunnistaa paikallisia erityspiirteitä matkailijan silmin. Näin saamme uusia Verloja ja Sahanlahtia. Rohkaiseva esimerkiksi on myös Langinkoski, jossa kohtaavat historia ja perhokalastus.

Luonto- ja hyvinvointimatkailu on nosteessa. Tätäkin trendiä voidaan avittaa myös hyödyntämällä uutta teknologiaa. Teemaa selvittäneiden (Kuuluvainen & Sarén 2016) mukaan ”Teknologian avulla voidaan tuottaa erottuvia asiakaskokemuksia ja luoda aivan uudenlaisia matkailun palvelukonsepteja. Erityisesti hyvinvointidata avaa matkailulle mielenkiintoisia mahdollisuuksia.”

Suinkaan aina tuotekehitys ja palvelumuotoilu eivät vaadi ulkopuolista rahoitusta. Hyvä esimerkki tästä oli ammattikorkeakoulun opiskelijoiden Logistiikkaverstaan projektissa Haminan seudulle ideoima vilkasta keskustelua synnyttänyt ulkoilureitti.