Kalastusmatkailuyrittäjät toivoivat helposti valmistettavia ruokia. Muikkupizza valmistuu nopeasti ja helposti muurikassa. Pizzapohjana on halkaistu perunarieska. Kalana voi käyttää muikkusäilykkeitä tai paistaa pizzan päälle saaliskalafileitä. Kuva: Taina Harmoinen

Hanketyön hyödyt pöytään

09.12.2019

Hanketoiminnan merkityksestä käydään ajoittain keskustelua – saadaanko aikaan muutoksia ja hyötyä kohdeyrityksille vai työllistetäänkö vain hankehenkilöitä? Tätä kysyttiin suoraan Fish & Eat – kalastusmatkailuyrittäjien ruokapalvelujen kehittäminen -hankkeessa mukana olleilta yrityksiltä.

Fish & Eat -hankkeeseen osallistui kymmenen yritystä, joista yksi on jalostaja ja yhdeksän tarjoaa kalastusmatkailupalveluja. Näistä yrityksistä seitsemän tavoitettiin puhelinhaastatteluun.

Kehitystyö tarpeiden mukaan

Fish & Eat -hankkeessa selvitettiin ensin, mikä on kalastusmatkailupalveluja tarjoavien yritysten nykytila ja millaista kalaruokareseptiikkaa ne haluavat. Selvityksen pohjalta kehitettiin järvikalasta, lähinnä ahvenesta, kuhasta ja hauesta evästuotteita, nuotioruokailuun sopivia ruokia sekä kaksi menukokonaisuutta.

Kaikkiaan työstettiin 39 reseptiä, joista valmistetut ruoat valokuvattiin. Reseptiikan kehittelyssä tehtiin yhteistyötä restonomiopiskelijoiden kanssa.

Koulutustilaisuuksissa pääsi itse tekemään

Kalahampurilaisen voi valmistaa nuotiolla. Valmissalaatin kanssa siitä saa ruokaisan aterian. Kuva: Taina Harmoinen

Kehitetyistä kalaruokaresepteistä järjestettiin neljä koulutustilaisuutta kahdella teemalla: nuotio- ja eväsruoka ja ruokaa ravintolatiloissa. Näihin koulutuksiin osallistui viidestä yrityksestä seitsemän henkilöä. Koulutustilaisuuksien anti koettiin hyödylliseksi, kun pääsi itse tekemään ja maistelemaan ruokia. Koulutuksesta yrittäjät kokivat saaneensa uusia ideoita.

Valmiiksi työstettyjä ruokaohjeita ja -kokonaisuuksia pidettiin hyvänä. Erityisesti nuotio- ja eväsruoat koettiin helpoiksi asiakkaille tarjottaviksi tuotteiksi. Yritykset saivat käyttöönsä kalastusmatkailun markkinoinnin tueksi 61 valokuvaa ruokatarjoiluista ja excel-pohjaiset tuotekortit.

Excel-pohjaisiin tuotekortteihin työstettiin 16 reseptiä. Tuotekortteja pidettiin hyödyllisinä, kun niiden avulla saa nopeasti ja helposti esille tarvittavalle annosmäärälle raaka-ainemäärät ja hinnat.

Tuotekorttiin on lisäksi eritelty nuotioruokailuihin esivalmistelut, nuotiolla tehtävät työt ja tarvikkeet sekä tarjoiluvälineet ja -astiat.

Reseptit julkaisuiksi

Reseptiikka julkaistiin Ahdin antimet lautasella -julkaisussa, jossa on reseptiikan lisäksi kalastukseen ja kalan käsittelyyn sekä ruoanvalmistukseen liittyviä artikkeleja. Julkaisusta toimitettiin lyhennetty kooste, joka käännätettiin englanniksi. Ahti’s bounty on your plate julkaistiin nettikirjana. Sähköiset julkaisut ovat kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä.

Tuotetun materiaalin yrittäjät kokivat hyväksi, esteettiseksi, jopa yllättävän laadukkaaksi. Erityisesti Ahdin antimet lautaselle -julkaisu sai kiitosta.

Saatiinko hyötyä?

Pienellä opettelulla mateesta saa fileoitua ruodottoman. Kuva: Taina Harmoinen

Kaikki yritykset kokivat hyötyneensä mukana olosta, kahdelle yritykselle hyöty on ollut vähäisempää. Toisella yrityksellä pääasiallinen asiakaskunta on aktiivikalastajat, joille saalis on ruokaelämystä tärkeämpi. Toinen yritys ei osallistunut koulutuksiin, mutta piti saamaansa materiaalia hyödyllisenä ja kertoi käyttävänsä sitä jolloin tavalla ehkä myöhemmin.

– Kalaruokailu on tärkeä osa kalastusmatkailua. Tässä hankkeessa kalaruokien kehittelyssä keskityttiin kestävistä kalakannoista valmistettaviin ruokiin, mikä on erittäin hyvä asia. Fish & Eat -hanke onnistui hyvin ja siinä tehtiin oikeita asioita. Toivottavasti yritykset ottavat nämä tehdyt materiaalit käyttöön ja kalaruokailun osaksi kalastusmatkailupalveluja, aktivaattori Pekka Sahama Itä-Suomen kalatalousryhmästä toteaa.

Fish & Eat -hanketta rahoitti Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, Itä-Suomen kalatalousryhmä ja Pohjois-Savon ELY-keskus. Hanke toteutettiin 1.1.2018–30.4.2019. Hankkeeseen osallistumismahdollisuutta tarjottiin noin 40 yritykselle, kaikille tiedossa olleille Itä-Suomessa kalastusmatkailupalveluja tarjoaville yrityksille. Joka neljännen mukaan lähtöä voitaneen pitää hyvänä, kun kalastusmatkailupalvelut ovat aika harvalle yrittäjälle päätoimiala.

Mitä seuraavaksi?

Kaikki yrittäjät nostivat markkinointiin liittyvät toimet seuraavaksi kehittämiskohteeksi. Yrittäjät haluaisivat, että kalastusmatkailu nousisi paremmin esille matkailumarkkinoinnissa.

– Kalastusmatkailun sisältö tulisi saada yhteistyöllä kuntoon ja lähteä yhteisesti enemmän markkinoimaan. Tuotteissa ja yhteisessä laadussa on jatkuvasti kehitettävää, Pekka Sahama summaa kalastusmatkailun tilannetta.

Yrittäjät toivovat yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa. Kalastusmatkailussa ruokatarjoilun sisältämistä palvelukokonaisuuksista ovat kiinnostuneet erityisesti yritykset. Jotta yritysryhmiä pystytään palvelemaan, tarvitaan kahden tai jopa kolmen yrittäjän yhteistyötä. Yhteistyö ei synny itsestään, vaan siihen tarvitaan yhteinen tahtotila ja selkeät pelisäännöt.

Kirjoittanut Taina Harmoinen

Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.