Kuuden eri värillä erotellun hyveen alla on yhteensä 26 luonteenvahvuutta. Jokaisessa kortissa on vahvuudelle tyypillisiä ominaisuuksia ja vinkkejä, miten vahvuutta voi hyödyntää logistiikassa ja tulevaisuuden työelämässä. Kuva: Hannu-Pekka Pukema


Vahvuuskortit auttavat tulevaisuuden osaajia

09.12.2019

Tulevaisuuden osaajat logistiikka-alalla -hanke on kiertänyt syksyn aikana kymenlaaksolaisissa yläkouluissa ja lukioissa kertomassa logistiikka-alasta ja tulevaisuuden työelämästä. Mukaan tuotettiin myös kuuden hyveen alle jaotellut 26 erilaista vahvuuskorttipakkaa. Jokainen oppilas saa kortin esityksen aikana löytämästään ydinvahvuudesta. Mikä idea tässä on ja miksi opettajat ovat olleet tästä innoissaan?

Olemme kaikki samankaltaisia ihmislajiin kuuluvia biologisia olentoja, joskin jokainen ihminen on täysin omalla tavallaan ainutlaatuinen. Reagoimme asioihin synnynnäisesti eri tavoilla, eikä kenelläkään ihmisellä voi olla mistään asiasta täysin samanlaisia kokemuksia. Kasvuympäristömme kulttuuriset, taloudelliset ja sosiaaliset tekijät muovaavat mielen rakenteita.

Olemme myös erilaisia oppijoita. On opetettavat asiat oppimaan ja ymmärtämään pyrkiviä, kun toisille taas on tärkeää menestyä ja päihittää muut. Osalle koulutyö tai opiskelu on selviytymistarina mahdollisimman vähällä työllä ja runsaalla välttelyllä. On myös melko sitoutumattomia ja passiivisia oppijoita, jotka kuitenkin tunnustavat oppimisen ja opiskelun merkityksen.

Opiskelumotivaatio onkin keskeinen oppijan ominaisuus, joka ohjaa merkittävästi oppimista ja opettamista. Tavoitteellinen oppiminen vaatii aina jonkinlaisen kipinän suuntaamaan oppijan huomiota, tuottamaan yllykkeitä toimintaan ja auttamaan ponnistelussa tavoitteen suuntaan.

Sisäisesti motivoidut tavoitteet ovat tutkitusti yhteydessä parempaan hyvinvointiin toisin kuin ulkoisten päämäärien tavoittelu. Lapselle luonteva toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään sekä lisää hänen osallistumismahdollisuuksiaan. Hyvinvointi rakentuu arjessa, joten oleellista on, että lasten eri toimintaympäristöt tukevat heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan, oppimistaan ja kehitystään.

Tulevaisuuden koulua tukemassa

Tulevaisuuden koulun tehtävä on hyvien elämäntaitojen, kuten ihmissuhde- ja tunnetaitojen opettaminen sekä auttaa jokaista tunnistamaan vahvuutensa ja löytämään intohimonsa sekä luovuutensa. Uusi perusopetussuunnitelmakin tukee positiivisen pedagogiikan avulla koulujen arkeen luotavia oppimista ja hyvinvointia tukevia käytänteitä.

Tunteiden, kokemusten ja vahvuuksien käsitteleminen osana yhteisö- ja ryhmämuotoisia toimintatapoja vahvistaa lapsen minäkuvaa, osallisuuden kokemuksia, positiivista kommunikaatiota ja yhteisöllisyyttä eli tärkeitä tulevaisuuden työelämätaitoja.

Vahvuuksilla kyvykkyys esiin

Positiivisen kehityksen ja ihmisen hyvyyden tärkeimpänä edellytyksenä ja rakennusaineena pidetään yksilön voimavarojen ja ydinvahvuuksien tunnistamista sekä niiden tietoista ja tasapainoista hyödyntämistä elämän eri vaiheissa, koska ne ovat yhteydessä onnellisuuteen ja elämäntyytyväisyyteen, positiivisiin tulevaisuuden odotuksiin.

Jokaisella yksilöllä on resursseja, jo näkyvissä olevaa osaamista, kykyjä, taitoja, kehittymässä olevaa potentiaalia tai taipumuksia, joita käyttöön ottamalla hän voi hyvin. Ydinvahvuuksien alueella ja avulla toimimiselle on tunnusomaista autenttisuus eli oman todellisen minään esiin tuleminen.

Itsearvostus eli itsetunto kohentuu, joten voit olla tyytyväinen itseesi ja saavutuksiisi, mikä lisää edelleen yksilön hyvinvointia yleisesti eri elämän osa-alueilla, urasuunnittelusta arkiaskareiden suorittamiseen. Parhaat puolensa tunteva henkilö voi menestyä paremmin tilanteissa, joissa puhtaasti kognitiiviset eli tiedolliset kyvyt joutuvat koetukselle, sillä vahvuusajattelussa painopiste on piirteissä, jotka saavat ihmisen toimimaan ja jotka mahdollistavat muun muassa kognitiivisen tiedon hyväksikäytön.

Vahvuutensa tunnistamalla ja niitä edelleen kehittämällä lapsi oppii hyödyntämään ja käyttämään niitä resurssina, kun hänellä on kehittymistarpeita, jotka hän myös hyväksyy ymmärtäen, että osaan taidoista, kyvyistä tai minäkäsityksen osa-alueista pystyy itse vaikuttamaan.

Epäonnistumisista tai vaikeuksista selviäminen koetaan pikemminkin elämään kuuluvina arvokkaina oppimistilanteina, eivätkä ne lannista vaan saavat ponnistelemaan tavoitteiden saavuttamiseksi, kyvykkyyteensä luottaen. Lapselle syntyy myönteisiä odotuksia itsestään, ja hän suhtautuu itseensä ja ominaisuuksiinsa realistisesti.

Tulevaisuudessa työn tuottavuus syntyy suhteissa

Ilman vuorovaikutusta ihmisen kehitys pysähtyy, sillä ihmissuhteet rakentavat ja realisoivat ihmisen mieltä. Yhteyden olemassaolon havaitseminen palkitsee ja ravitsee aivoja.

Vain alle kolmanneksella ihmisistä on kuva tai tieto luonteenvahvuuksistaan, saatikka miten vahvuuksia voisi eri tilanteissa hyödyntää. Kokemus ryhmään kuulumisesta voi auttaa kaikkia löytämään omat vahvuutensa, jotka tunnistamalla on helpompi havaita myös muiden vahvuuksia, jolloin taas yhteistyöhön sitoutuminen on helpompaa. Näin erilaisuutta voidaan pitää osana normaalia toimintakulttuuria.

Erilaiset kyvyt palvelevat kaikkia ja heterogeenisen ryhmän onnistuminen toiminnassaan on todennäköisempää, sillä ymmärrys voi auttaa löytämään inhimillisiin systeemeihin kätkeytyviä voimavaroja ja ennen kaikkea hyödyntämään niitä paremman maailman rakentamisessa.

Muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa on entistä tärkeämpää pyrkiä vahvistamaan joukkoon kuulumisen kokemuksia ja siten ehkäistä myös sosiaalista syrjäytymistä.

Tulevaisuuden osaajat logistiikka-alalla -hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ESR.

Kirjoittanut Hannu-Pekka Pukema

Kirjoittaja työskentelee Tulevaisuuden osaajat logistiikka-alalla -hankkeen projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa logistiikan ja merenkulun vahvuusalalla.