Marjo Poutiaisen mukaan kyselyllä saadaan reaaliaikaista tietoa kriisinhallintaoperaatioiden työilmapiiristä. Kuva: Puolustusvoimat

Hyvä aihe koukuttaa opinnäytetyöhön

01.06.2020

Opinnäytetyö saa siivet, kun aihe on mieleinen ja kiinnostava. Ylemmän tutkinnon (yamk) opiskelijoiden aiheet liittyvät yleensä oman työyhteisön kehittämiseen. Aiheita on tarjolla myös ulkopuolisilta toimeksiantajilta ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun TKI-hankkeista. Ammattikorkean opinnäytetöinä tehdäänkin kehittämistehtäviä, joiden käytännön merkitys toimeksiantajalle on suuri.

Ammattikorkeakoulun yamk-opiskelijat ovat useimmiten työelämässä olevia asiantuntijoita. Opinnäytetyö on laaja tutkimuksellinen kehittämistehtävä, joka on tiukasti käytännön toimeksiantoon sidottu. Liiketalouden ylempää tutkintoa opiskelevien aiheet liittyvät usein yritystalouden, digimarkkinoinnin tai johtamisen kehittämiseen, mutta aiheiden kirjo on suuri. Seuraavassa tarkastellaan kahta kiinnostavaa aihevalintaa.

Työilmapiiri kriisinhallintaoperaatioissa

Marjo Poutiainen työskentelee suunnittelijana Maavoimien esikunnan henkilöstöosastolla. Opinnäytetyönään hän kehitti yhdessä tiiminsä kanssa työilmapiirikyselyn Maavoimien johtamille sotilaallisille kriisinhallintaoperaatioille. Kysely otettiin käyttöön tänä vuonna.

Poutiainen on kiinnostunut työilmapiiriin liittyvistä asioista ja työssään mm. raportoi Maavoimien johdolle henkilöstöalan asioista. ”Se, että voi toimia hyvässä työilmapiirissä, on kaiken tekemisen alusta. Jos ilmapiirissä on jotain häiritsevää, niin se heijastuu heti työntekoon”, hän toteaa.

Uusi kysely eroaa tavanomaisesta kotimaan työilmapiirikyselystä. ”Kotimaan kysely tehdään kerran vuodessa, kun taas kriisinhallintaoperaatioissa kysely tehdään rotaatioittain aina, kun uusi saapumiserä saapuu sinne operaatioon”, Poutiainen kuvailee.

Työilmapiirikyselyä testattiin Afganistanissa. Kuvassa rauhanturvaaja keskustelemassa paikallisten kanssa. Kuva: Puolustusvoimat

Kriisinhallintaoperaatioissa palvelusuhteen kesto voi olla neljästä kuukaudesta aina yli 12 kuukauteen. ”Vastaajaryhmä vaihtuu nopeatempoisesti ja eri operaatioiden rotaatiot vaihtuvat eri aikoihin. Kyselyitä avataan ja suljetaan eri operaatioissa”, Poutiainen jatkaa.

Tuloksia tarkastellaan pääosin aina kyseisen rotaation näkökulmasta, kun taas kansallisessa kyselyssä voidaan tehdä vertailuja aikasarjojen kautta. Poutiaisen mukaan yksi keskeinen hyöty onkin reaaliaikaisuus. ”Saadaan yhtenäisin mittarein tuotua esille sellaista tietoa, jota ei aiemmin ole saatu kerättyä kriisinhallintaoperaatioista. Saadaan esille mahdollisia ongelmatilanteita ja pystytään lähes reaaliajassa puuttumaan niihin jo palvelusuhteen aikana”, hän pohtii.

Hyvä aihe paitsi innostaa ja koukuttaa opiskelijaa, parhaimmillaan myös nopeuttaa opintojen valmistumista. Toinen merkittävä tekijä on toimeksiantajan tuki. ”Maavoimien johdon ja Pääesikunnan tuki on ollut koko ajan vahva”, Poutiainen summaa.

Aihe haastoi opiskelijan

Petra Haikarainen teki opinnäytetyön paitsi oman työnsä, myös oman mukavuusalueensa ulkopuolelta. Opinnäytetyössään hän arvioi alueellisen Leader-toimintaryhmän kehittämisstrategian tuloksellisuutta. ”Yritin pitkään miettiä aihetta omalta työpaikalta, mutta sitten sain koulun kautta aiheen”, Haikarainen kuvailee.

Petra Haikaraisen mukaan oman mukavuusalueen ulkopuolella työskentely haastaa ajattelemaan uudella tavalla. Kuva: Petra Haikarainen

Aiheen sisäistäminen otti hieman aikaa ja pisti miettimään myös uutta tulokulmaa. ”Ensin ajattelin, että lähden kirjoittamaan strategisesta johtamisesta ja liiketoiminnan näkökulmasta, mutta eihän se mennytkään niin. Astuinkin sisälle ihan uuteen aiheeseen. Minulla ei ollut minkäänlaista tietoa maaseudun rahoitustuista tai Leader-toiminnasta”, Haikarainen nauraa.

Opinnäytetyössä hän arvioi strategiaa kahdesta näkökulmasta: miten rahoitus kohdistui strategian mukaisiin tarkoituksiin ja mikä oli rahoituksen merkitys sitä saaneille yrityksille. Arviointi perustui dokumenttien analyysiin, yrittäjien haastatteluihin ja Leader-toimintaryhmän hallitusjäsenten haastatteluihin. Perehtyminen aiheeseen vaati tukea toimeksiantajalta. ”Minut perehdytettiin hyvin siihen mitä se Leader-toiminta on ja lisäksi olin aika noheva kyselemäänkin”, Haikarainen toteaa.

Oman mukavuusalueen ulkopuolella työskentely haastoi ajattelua. ”Välillä mietin, että onko minulla mitään sanottavaa. Oli vähän sellainen olo, että olenko oikeilla jäljillä ollenkaan”, Haikarainen pohtii.

Opinnäytetyö etenee vauhdilla, jos opiskelija pystyy keskittymään työhön täysipainoisesti. Petra Haikarainen otti päivätyöstään opintovapaata. ”Sain intensiivisesti pureutua aiheeseen. Jos olisin käynyt töissä, niin ajatus olisi aina katkennut, enkä olisi niin syvälle päässyt”, hän kertoo.

Työn aihe sai hänet pohtimaan asioita myös uudella tavalla. ”Kiinnostavaa oli huomata, että kun tuetaan maaseudun yrityksiä ja toimijoita, se auttaa koko yhteisöä siellä, luo työpaikkoja ja mahdollistaa asioita.” Aihe avasi silmiä maaseudun toiminnan tukemisen tärkeydelle. ”On tärkeää, että kaikkia palveluja ja työtä ei vain keskitetä, vaan niitä olisi myös maaseutukunnissa.”

Koulutus: Tulevaisuuden liiketoiminnan johtaminen

Tutkinto: Tradenomi (ylempi AMK)

Ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyön laajuus 30 op

Lähteet:

Poutiainen, M. 2020. Työilmapiirikyselyn kehittäminen Maavoimien johtamille sotilaallisille kriisinhallintaoperaatioille. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Tulevaisuuden liiketoiminnan johtaminen. Opinnäytetyö. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004024390 [viitattu 14.5.2020]

Haikarainen, P. 2020. Veej’jakaja ry:n kehittämisstrategian 2014 – 2020 tuloksellisuuden arviointi. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Tulevaisuuden liiketoiminnan johtaminen. Opinnäytetyö. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005088037 [viitattu 14.5.2020]

Kirjoittanut Heli Kesämaa

Kirjoittaja on yliopettaja, joka työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden liiketoiminnan johtaminen -koulutuksen koulutusvastaavana.