Yhteisöpedagogiopiskelijat luotasivat tulevia osaamistarpeitaan

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opinto- ja urasuunnittelun opintojakso on päivittymässä koulutusalakohtaisesta ammatti-identiteetin vahvistamisesta kohti opiskelijan yksilöllisen osaamisidentiteetin tutkimista.

Tavoitteena on entistä vahvemmin tukea opiskelijaa tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan. Opiskelun ohella esimerkiksi harrastuksissa, työelämässä tai järjestötehtävissä karttunut tai karttuva, moninainen osaaminen on arvokasta laaja-alaisilla työkentillä.

Mitä tulevaisuuden osaamisesta ajatellaan?

Ensimmäisen vuoden yhteisöpedagogiopiskelijat (n=31) kirjoittivat tulevaisuuden osaamistarpeistaan opinto- ja urasuunnittelu -opintojaksolla. Opiskelijat hyödyntävät jatkossa osaamistarvekuvaustaan myös henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassaan (hops).

Opiskelijoiden nimeämistä osaamistarpeista muodostettiin kolme laajempaa teemaa. Suurimmaksi teemaksi muodostui substanssiosaaminen, jossa opiskelijat ilmaisivat tarvettaan ohjaus- ja pedagogisen osaamisen vahvistamiseen opiskelun aikana. Lisäksi tärkeänä tulevaisuuden osaamisena kuvattiin esimerkiksi seikkailukasvatusta, luontoliikuntaa, nuorisotyötä kouluissa sekä erityispedagogiikkaa.

Toiseksi suurimmaksi teemaksi aineistosta muotoutui geneerinen osaaminen. Tähän ryhmiteltiin itsetuntemus, itsesäätely sekä tunnetaidot, opiskelu- ja työelämätaidot, kieli- ja kansainvälisyysosaaminen sekä johtamisosaaminen.

Opiskelijat kuvasivat itsetuntemuksen merkitystä ihmisten parissa tehtävässä työssä erityisen merkityksellisenä. “Tulevaisuudessa töissä varmaan auttaisi, jos osaisin enemmän niin sanotusti tunneasioita käsitellä”. Myös tunnetaidot nähtiin tärkeänä osaamisena työssä. “Haluaisin oppia kärsivällisyyttä ja taidon olla stressaamatta niin paljon. Haluaisin olla myös parempi keskittymään ja elämään hetkessä.”

Opiskelu- ja työelämätaitoja kuvattiin aineistossa puolestaan melko yleisellä tasolla. “Vastuunottaminen ja omatoimisuus ovat osaamista, mitä haluan kehittää. Tykkään työskennellä ryhmissä ihmisten kanssa, josta olen kerryttänyt myös osaamista, mutta itsenäinen, vastuullinen ja omatoiminen työskentely on minulle vieraampaa ja koen tarvitsevani kehitystä.”

Kieli- ja kansainvälisyysosaaminen geneerisenä osaamisena osoitti, että kielitaidon merkitystä ja eri kulttuurien ymmärtämistä pidettiin tärkeänä osaamisena tulevaisuuden työelämässä. ”Haluan oppia puhumaan englannin kieltä sujuvasti, koska uskon Suomen kansainvälistyvän nykyistä enemmän… osaamisesta on hyötyä työnhaussa ja uusien ihmisten kohtaamisessa.”

Johtamisosaamisen karttumista puolestaan toivottiin jo ammattikorkeakouluopintojen aikana, ja moni opiskelijoista ajatteli tarvitsevansa johtamisosaamista myös tulevaisuudessa. “Vaikken varsinaisesti halaja johtotehtäviin, saatikka halua itselleni liikaa vaikutusvaltaa, tahtoisin saada näkemystä ja osaamisaesta isompien asioiden päättämisestä… voisin kuvitella lähteväni esimerkiksi jonkin kunnan kulttuuri- ja sivistyslautakuntaan ainakin jonkinmoiseen rooliin.”

Kolmanneksi suurin teema muodostui jatkuvan oppimisen ja yksilöllisen urasuunnittelun ympärille. Opiskelun nähtiin kuuluvan kiinteästi elämään ja ammatilliseen kehittymiseen myös jatkossa. “Ihminen ei mielestäni koskaan ole valmis ja olisi typerää ajatella, että tietää kaikesta kaiken, eikä tarvitse kehittyä ihmisenä tai ammatillisessa mielessä.”

Myös oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen nähtiin tärkeänä. Tulevaisuuteen katsottiin avarasti ja urasuunnittelua kuvattiin osana laajempaa elämänsuunnittelua. “Haaveenani joskus on ollut taideterapeutin ammatti, enkä poissulje sitäkään”.

Yleisosaamista ja urasuunnittelun tukea

Opiskelijoiden kuvaamat tulevaisuuden osaamistarpeet saavat pohtimaan geneerisen osaamisen integroimista systemaattisesti kaikkiin opintojaksoihin. Myös Korkeakoulujen uraseurantakyselyn (2019) tulokset osoittavat, että vuosina 2013 – 2014 yhteisöpedagogiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (ent. Mamk) valmistuneet kuvaavat nykyisen työnsä kannalta tärkeiksi osaamistarpeikseen geneerisiä osaamisia, kuten stressinsietokykyä ja sopeutumista uusiin tilanteisiin, itsenäistä työskentelyä sekä kykyä oppia ja omaksua uutta.

Opiskelijoiden kuvauksista oli ilahduttava havaita, että jo ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat sisäistäneet jatkuvan oppimisen orientaation osaksi tulevaisuuttaan. Myös urasuunnittelua pidettiin tärkeänä osana elämänkokonaisuutta. Tähän tarvitaan kuitenkin uraohjauksellista tukea.

Nuorisobarometri 2019 osoittaa, että ainoastaan 62 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista kokee saaneensa riittävää ohjausta opintojensa aikana. On siis selvää, että ammattikorkeakouluissa riittää vielä tehtävää uraohjauksen ja ohjausosaamisen vahvistamisessa yhteistyössä työelämän kanssa.

Lähteet:

Nuorisobarometri 2019. Hyvää työtä. Haikola & Myllyniemi (toim.) https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2019/

Korkeakoulujen uraseuranta 2019. AMK uraseurantakyselyn tulokset. http://uraseurannat.wordpress.tamk.fi/ammattikorkeakoulujen-uraseuranta/tulokset-uraseurantakyselyista/