Kannattaa varautua pahimpaan

Viime aikoina olemme varmasti oppineet, että kuka tai mikä tahansa voi aiheuttaa melkoista haittaa tai vaaraa. Aina ei tietenkään ole syytä pelätä pahinta, mutta riskit tulee huomioida ja niihin suhtautua riittävällä vakavuudella. Tämä koskee myös öljyyntyneiden eläinten ja eläinperäisten jätteiden käsittelyä.

Kun suuren öljyonnettomuuden sattuessa aluksesta vuotanut öljy kohtaa rannan, se tahrii öljyyn rannan eläimiä ja etenkin luonnonvaraisia vesilintuja. On myös havaittu, että vedessä kelluva öljylautta houkuttaa lintuja laskeutumaan – öljyn tasoittaessa vedenpinnan aaltoilua lautta näyttää linnusta rauhalliselta tyveneltä.

Öljyiset elävät linnut ja eläimet pyydystetään ja pyritään pelastamaan, mutta myös kuolleet kerätään pois luonnosta. Öljyyntynyt eläin tai raato aiheuttaa öljyn myrkyllisyyden takia eläintä käsittelevälle henkilölle terveydellisen riskin, mutta eläimessä saattaa olla myös tarttuvia tauteja, joita ei päällepäin voi huomata.

Eläinperäinen jäte on riski terveydelle

Öljyisten eläinten ja eläinperäisen jätteen käsittely voi aiheuttaa öljyntorjuntaan osallistuville työntekijöille riskin sairastua eläimestä ihmiseen tarttuvaan tautiin eli zoonoosiin. Eläinperäinen öljyinen jäte käsitellään jätteen käsittelyprosessissa öljyisyyden ja mahdollisen tartuntavaarallisuuden takia erityisen huolellisesti.

On syytä miettiä, kuinka suuri vaara öljyyntynyt eläinjäte on öljyntorjuntatyöntekijöille ja mitä tauteja eläimistä voi tarttua ihmiseen? Voivatko työntekijät vähentää tartuntariskiä omilla työ- ja toimintatavoillaan?

Turvalliseen työhön tähtäävät toimintatapaohjeet

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun SÖKÖSuomenlahti-hankkeessa on selvitetty laajasti öljyyntyneen jätteen käsittelyprosessia. Kysymyksiä on herättänyt myös eläinperäisen jätteen tartuntavaarallisuuden riskit ja huomiointi työturvallisuuden näkökulmasta.

Riskin pienentäminen on varmasti mahdollista, eläinperäisen jätteen käsittelyyn ja työhön on vain laadittava tarkat toimintatapaohjeet ja työntekijöiden on sitouduttava noudattamaan niitä tartuntavaaran minimoimiseksi. Aihepiirin tutkiminen on ajankohtaista ajatellen esimerkiksi koronatilannetta ja sitä mistä koronatartunnat ovat saaneet alkunsa.

Suomalaisessa öljyntorjuntatyössä ja käsiteltäessä öljyisiä eläviä ja kuolleita eläimiä riski vastaavaan, hallitsemattomasti leviävään eläintautiin, on toki hyvin minimaalinen.

Suomen eläintautitilanne hyvä, uhka voi silti vaania

Ruokaviraston mukaan Suomessa on vähän ihmisten terveyttä uhkaavia eläintauteja. Yleisimpiä eläimistä ihmiseen tarttuvia tauteja ovat kampylo- ja salmonellabakteerien aiheuttamat infektiot ja luonnonvaraisista eläimistä leviävät myyräkuume, puutiaisaivotulehdus, borrelioosi, jänisrutto ja pogostantauti. Myös esimerkiksi lintuinfluenssa voi esiintyä epidemian kaltaisena ja aiheuttaa riskin, joskin hyvin pienen, linnusta ihmiseen tarttuvaan tautiin.

Jo olemassa olevien eläintautien ja tunnettujen virusten ja bakteerien tartuntavaarallisuus on hyvin tiedossa. Kuitenkin zoonoosien yleistyminen ja luonnonvaraisten eläinten levittämien uusien zoonoosien rantautuminen Suomeen on mahdollista ilmaston ja ympäristön muutoksista johtuen. Uusista taudeista ei kukaan voi mennä takuuseen.

Suojautumalla tartuntariski pienenee

Eläinlääkärin tutkimuksella ja laboratoriokokeilla saadaan selville, sairastaako eläin jotain eläintautia. Jos luonnossa kohtaa yksittäisen kuolleen eläimen voi lähtökohtaisesti olettaa, että eläin ei sairasta tartuntatautia. Öljyyntyneenä löytyneet kuolleet eläimet ovat suurella todennäköisyydellä kuolleet öljyyn ja suurempi riski työntekijöille on altistua öljyn haittavaikutuksiin kuin eläintautiin.

Öljyntorjuntatyössä terveellisen ja turvallisen työn toteuttamiseen on laadittava toimintatapaohjeistukset, jotka sisältävät muun muassa ohjeet työhön perehdyttämiseen ja hygieeniseen työskentelyyn sekä selkeät ohjeet tarvittavista henkilökohtaisista suojavarusteista. Työtehtäväkohtaiset suojavarusteet on öljyntorjuntatyössä tarkkaan määritelty ja oikein käytettynä ne suojaavat työssä esiintyviltä altisteilta. Samoja suojaimia käyttäessä voidaan minimoida öljyisten eläinten aiheuttama tartuntamahdollisuus.

Tartuntavaarallisuus tulee huomioida käsiteltäessä öljyyntyneitä eläimiä ja jos tartuntauhka on olemassa kannattaa varmasti varautua pahimpaan. Noudattamalla laadittuja ohjeistuksia työtavoista, henkilösuojaimista ja hygieenisistä työtavoista on zoonoositartunnan mahdollisuus öljyntorjuntatyössä niin pieni, että pelko lienee kuitenkin turhaa ja öljyntorjuntatyöhön voi osallistua turvallisin mielin.