Rakennusten tarpeenmukainen energiankäyttö edistää vähähiilisyyttä

Energiatehokkuus ja energiansäästötoimet kiinnostavat enenevissä määrin kiinteistön ylläpitäjien lisäksi myös käyttäjiä. Rakennuksen käyttötarpeen muuttuessa tulee huomioida uusi tilanne myös energiankäytön kannalta.

Kymenlaakso on yksi Suomen neljästä hiilineutraalista Hinku-maakunnasta. Hinku-kunnat sitoutuvat vähentämään maakunnan kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tavoitteiden saavuttamisessa rakennusten energiatehokkuustoimet ovat tärkeässä roolissa.

Suomessa vuonna 2018 käytetystä energiasta 25 prosenttia kului rakennusten lämmitykseen. Ilmanvaihdon osuus rakennusten lämpöenergiankulutuksesta on tyypillisesti 60 prosenttia, joten rakennuksen lämmitystä ja ilmanvaihtoa on järkevä optimoida rakennuksen käyttötarkoitukseen nähden.

Vajaakäyttöisen rakennuksen energiankulutus

Vajaakäyttöisen rakennuksen energiankäyttö on hyvä asettaa rakennuksen käyttöasteen mukaan. Toisinaan on rakennuksia, joissa käyttö on loppunut kokonaan, mutta energiankulutus on käytön tasoa.

Lämmityksen ja ilmanvaihdon muutostoimenpiteillä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä vaarantamatta rakenteita. Sisälämpötilan ja ilmanvaihtokoneiden tulolämpötilan lasku pienentävät lämpöenergiankulutusta. Ilmavaihtokoneiden ilmavirtojen pienentäminen näkyy sähköenergian vähenemisenä. Säästyneiden eurojen lisäksi energiansäästötoimet pienentävät rakennuksen hiilijalanjälkeä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on selvittänyt Kymenlaaksossa kolmen vajaakäyttöisen rakennuksen energiansäästöpotentiaalia. Kaikissa selvityskohteissa energiankulutusta on mahdollista vähentää, yhdessä tarkastellussa koulukiinteistössä voidaan saavuttaa säästöä vuositasolla jopa 15 000 euroa. Säästöt saavutetaan säätötoimilla, joten investointeja ei tarvitse tehdä. 75 prosenttia tarkastellun koulukiinteistön säästöstä syntyy lämpötilojen pudotuksella.

CO2-perusteisella ohjauksella optimaalinen ilmanvaihto

Hiilidioksidiperusteinen ohjaus on yksi vaihtoehto, jolla huonetiloissa saavutetaan käyttötarkoitukseen nähden soveltuva ilmanvaihto. CO2-perusteisessa ohjauksessa mitataan tilan hiilidioksidipitoisuutta, jonka mukaan ilmanvaihtokoneet ohjaavat ilmamäärää. Ohjaus soveltuu hyvin kohteeseen, jossa tilan käyttöaste ja tarkoitus vaihtelevat. Tällaisia ovat esimerkiksi liikuntasalit ja urheiluhallit. Ohjauksella saavutetaan säästöä energialaskussa, ja tilan käyttäjät ovat tyytyväisiä sopivaan ilmanlaatuun.

Xamk on selvittänyt kolmen käytössä olevan rakennuksen ilmanvaihdon ohjausta CO2-perusteiseksi. Yksi tarkastellusta kohteesta oli Kotkan Aittakorven koulu. Aittakorven koulun liikuntasalin ilmanvaihdon ohjauksen muuttaminen CO2-perusteiseksi on otettu työn alle osana laajempaa energiatehokkuusselvitystä. Selvityksen taustalla on energiatehokkuuden parantaminen takaamalla terveellinen ja viihtyisä kouluympäristö, toteaa Kotkan kaupungin LVI-valvoja Jori Pihl.

– Osaan koulusta on asennettu Optiwatin lämmönsäätöjärjestelmä, jolla pyritään saamaan kulutussäästöä käyttöajan ulkopuolella. Nuuka Solutionin tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmät sen sijaan keräävät ja analysoivat mittausdataa huoneiden yhdistelmäantureilta sekä kiinteistöautomaatioista 24/7. Teemme muutoksia ja seuraamme myös käyttäjäkyselyin henkilökunnan tuntemuksia, toteaa Pihl.

Mittarointi jatkuu tämän vuoden loppuun. Onnistuneita menetelmiä voidaan ottaa käyttöön myös muissa Kotkan kaupungin kohteissa.