Design Jamit verkkoalustalla

”Täällä yläkerrassa työskentelee tekninen tukitiimi ja tuolla alakerran monitoimitilassa juontaja, kuvaaja ja inspiraatiopuhuja. Osallistujat alkavat tulla linjoille varttia vaille.”

Näin käynnistyi yhteiskehittämiseen perustuva Design Jam -tapahtuma metsämuseo Lustossa. https://www.xamk.fi/tapahtumat/parastadjsln/ Osa järjestäjistä oli kokoontunut paikan päälle, loput heistä sekä osallistujat tulivat linjoille ympäri maakuntaa.

Yhteiskehittämisessä on kyse palvelumuotoilusta ja palvelumuotoilussa on kyse yhteiskehittämisestä. Tekemiseen ja toimintaan osallistetaan tuotettavan palvelun keskeiset osaset eli palvelun käyttäjät, tuottajat ja eri sidosryhmät näkemyksineen. Kun tuotettavaa toimintaa tarkastellaan mahdollisimman laaja-alaisesti ja mielellään monialaisesti, on mahdollista saada aikaiseksi uusia ratkaisuja, jotka vastaavat tarpeeseen ja tavoitteeseen aiempaa paremmin. (Mukaillen Tuulaniemi 2016, 116, 117.) Näissä jameissa palvelun käyttäjien näkökulmaa kuunneltiin aina idean hiomisesta ratkottavien haasteiden määrittelyyn.

”Haasteena uudessa työtavassa, etenkin näin nopeassa tahdissa toteutettuna, on ollut totuttujen, turvaa luovien tapojen rikkoontuminen ja onhan tässä joutunut myös asenteita ravistelemaan.” – Maarit Karhula, tutkimuspäällikkö, Kestävä hyvinvointi Xamk.

Yksi monista menetelmistä

Yhteiskehittämisen keinoja on monia ja työskentelytapoja erilaisia. Yksi esimerkki monista on juuri Design Jam. Se on yhteisöllinen ongelmanratkaisumenetelmä, jolla voidaan ratkoa monenlaisia yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä haasteita.

Design Jam -metodi on muotoilijoiden adoptoima mukaelma Hackathon-menetelmästä. Siinä käytetään nopeaa ideointia ja prototypiointia. Tapahtuman tavoitteena on luoda avoin, vapaa ympäristö luoda ja ideoida. (Design Jam. 2020. / Lin, S. 2015. / Method –Design Jam. 2020. /Pui YingTo, J. 2016. / Vancouver Design Nerds. 2020.)

Syksyllä 2019 järjestimme Design Jam -ensikertalaisina kahden päivän kestoiset jamittelut lähitoteutuksena. Tänä vuonna oli tarkoitus järjestää samanmoiset Suomen Metsämuseo Luston upeissa tiloissa ja teeman mukaisessa luontotunnelmassa. Koska tilanne muuttui, hyppäsimme lähtöruutuun ja siirsimme lähitoteutuksen verkkoalustalle.

Luonto sotessa ja verkossa

Ohjelmaperusteet olivat onneksi jo valmiina, ne vain piti siirtää verkkoon. Koska halusimme välittää verkkototeutukseen osallistuville metsämuseon tunnelmaa muuttuneista suunnitelmista huolimatta, rakensimme lähetyspisteen Lustoon. Siellä työskenteli ydintiimi.

Fasilitaattorit, jotka tukivat osallistujien työskentelyä päivän aikana, raadin jäsenet ja osallistujat tulivat mukaan etänä kukin parhaaksi näkemästään sijainnista. Siinä missä lähitoteutukset tarvitsevat käsikirjoituksen toteutuakseen, havaitsimme etätoteutuksen tarvitsevan käsikirjoitukselleen vielä oman käsikirjoituksensa.

Päivän mittaisessa tapahtumassamme ideoitiin luonnon hyvinvointivaikutuksiin pohjautuvia menetelmiä, joita nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat jatkojalostuksen jälkeen hyödyntää omassa työssään. Ratkottavat haasteet https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminnan-blogi/djslnhaasteet/) pohjautuivat Savonlinnan etsivän nuorisotyön ammattilaisten kertomiin faktapohjaisiin havaintoihin nuorten yleisimmistä ongelmista.

Työskentely ja ideointi tapahtui pienryhmissä. Ratkaisuja oli ideoimassa yhteensä viitisenkymmentä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun fysioterapeutti- ja sosionomiopiskelijaa sekä Samiedun opiskelijaa. Pienryhmät oli jaettu ennakkoon yhdistellen monialaisesti eri alojen opiskelijoita.

Epävarmuudesta rutiineihin

– Vähitellen, kun saamme kokemusta etänä toteutettavasta yhteiskehittämisestä, alkaa muodostua rutiineja. Silti säilyy se kutkuttava epävarmuus, joka aina liittyy uuden luomiseen. Näin pitää ollakin. On siis tarpeen tiedostaa, mikä on uudenlaisen etätoteutuksen työalustan tuottamaa epävarmuutta ja mikä yhteiskehittämisprosessiin kuuluvaa, uutta synnyttävää epävarmuutta. kuvailee raadin jäsen, Xamkin Kestävä hyvinvointi -vahvuusalan tutkimuspäällikkö Maarit Karhula.

Verkossa toteutettavat yhteiskehittämisen menetelmät yleistyvät ja myös monimuotoistuvat. Tapahtuman rakentaminen verkkoon osoittautui huimaksi oppimiskokemukseksi, jonka oppeja on ilo jakaa muillekin.

Lähteet:

Tuulaniemi, J. 2016. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum Pro.

Lin, S. 2015. Hackathons: What is a Design Jam? WWW-dokumentti.
Saatavissa: https://www.quora.com/Hackathons-What-is-a-Design-Jam [viitattu: 17.9.2020].

Pui YingTo, J. 2016. Understanding the Potential of Public Engagement: Hackathons and Jams. OCAD Univarsity. Degree of Master of Design in Strategic Foresight & Innovation. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://openresearch.ocadu.ca/id/eprint/666/1/To_Jacqueline_2016_SFIN_MRP_withRevisions.pdf [viitattu: 17.9.2020].