Kuvassa iloinen henkilö kädessään tietokone. Taustalla näkyy kaksi muuta hahmoa työskentelemässä. Kuva: Getty Images.

Työelämä muuttuu, mutta muuttuuko ihminen – ja mihin suuntaan?

05.10.2021

Millainen on tulevaisuuden työelämä, ja osuuko oma osaaminen siihen lainkaan? Mitä kaikkia uusia taitoja pitäisikään opetella? Pysynkö kelkassa vai tipunko? Tämä kaikki voi olla ahdistuksen aihe monelle asiaa pohtivalle. Mutta ehkäpä ei silti ole syytä suureen huoleen.

Kaikki arvaukset tulevaisuudesta ovat yhtä hyviä

Tulevaisuuden työelämää voi miettiä kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin, millainen on tulevaisuus ja mitä voin siitä ylipäänsä tietää? Toiseksi, millainen on tulevaisuuden työelämä ja mitä osaamistarpeita siellä on?  Ja kolmanneksi, mitä osaamista minulla jo on, miten tunnistan oman osaamiseni ja teen sitä näkyväksi?

Aluksi on hyvä tiedostaa, että tulevaisuus ei ole ennustettavissa eikä ennalta määrätty. Kaikki arvaukset ovat yhtä hyviä ja vaihtoehtoisia tulevaisuuksia on monia. Positiivinen puoli on, että me kaikki voimme vaikuttaa tulevaisuuteen.

Myös omia arvoja ja perususkomuksia on tässä vaiheessa syytä miettiä. Onko talouskasvu välttämätöntä, ja kääntääkö tietotekniikka kaikki toimialat väistämättä nurinperin? Mitkä asiat ovat sellaisia, jotka muuttuvat ja toisaalta, mitä asioita kannattaa säilyttää? Ihmiset näitäkin päätöksiä tekevät. Mahatma Gandhin sanoin: ”Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä”.

Tarvitaan vain arvopohjan pohdintaa ja ripaus proaktiivista asennetta. Proaktiivisuus tarkoittaa, että vaihtoehtoja pohtii itse ja tekee aktiivisia tekoja tulevaisuuteen vaikuttamiseksi. Emme tiedä tulevaisuudesta oikeasti mitään, mutta teoillamme on yhteys tulevaisuuteen – ajatukset, teot ja tunteet vaikuttavat tulevaisuuteen.

Aina on mahdollisuuksia kaikille

Sitten toiseen kysymykseen: Millainen on tulevaisuuden työelämä ja mitä siellä pitäisi osata? Tutkimusten mukaan suurin osa tämän päivän ekaluokkalaisista tulee aikuisina työskentelemään ammateissa, joita ei vielä ole. He myös käyttävät työssään teknologioita, joita ei vielä ole, ja ratkaisevat ongelmia, joita ei vielä ole. Alustatalous, ekologinen kriisi ja väestön ikääntyminen tuovat mukanaan uutta ja erilaista työtä.

Osaamisidentiteetti tarkoittaa sitä, että katse siirretään ammatista osaamisiin.

Tulevaisuuden työelämässä tärkeitä taitoja ovat muun muassa kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, luovuus ja sosiaaliset ja tunnetaidot. Ydintä ovat itsenäinen toimijuus, kanssakäyminen erilaisten ihmisten kanssa sekä välineiden käyttö vuorovaikutteisesti.

Yhä tärkeämmäksi tulee myös tiimiosaaminen, eli mitä eri yksilöt voivat osata yhdessä, ja miten tätä asiaa työyhteisössä kehitetään. Tutkimukset osoittavat, että mitä moninaisempi työyhteisö on, sitä parempi on organisaation toimintakyky ja innovatiivisuus.

Vaikka työssä muuttuu se, mitä, miten, kenelle ja miksi sitä tehdään, on lohdullista, että uudet taidot rakentuvat entisten taitojen päälle. Koulutus on tärkeä keino työn murroksesta selviämiseen. Erityisesti elinikäinen jatkuva oppiminen on tulevaisuuden avainosaamista. Jos on valmius kehittää itseään, se kantaa eteenpäin riippumatta siitä, millainen tulevaisuus on. Lisäksi meillä on yhä harvemmin virallista koulutusta asioihin, joita työssämme teemme. Siitä syystä muuttuu yhä tärkeämmäksi tunnistaa oma osaaminen.

Miten tunnistan osaamiseni ja teen sen näkyväksi – ja mitä vielä pitäisi oppia?

Jatkuva oppiminen ei tarkoita jatkuvaa tutkintojen suorittamista eikä sitä, että loikitaan työelämän tarpeiden mukaan kurssilta toiselle. Osaamista kertyy koko ajan ja erilaisista yhteyksistä. Tärkeää on, että ei unohdeta jo olemassa olevia osaamisia.

Osaamisidentiteetti tarkoittaa sitä, että katse siirretään ammatista osaamisiin. Olennaista on, että osaa yhdistää vanhaa, uutta, lainattua ja jotain sinistä. Osaamisidentiteetti vahvistuu vuorovaikutuksessa ja vertaisoppimisessa. Se on osaamisen ja identiteetin loistokas yhdistelmä.

Oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen auttaa myös kiteyttämään omia tavoitteita ja uratoiveita. Siitäkin syystä sitä kannattaa harjoitella. Käytännön vinkkinä: usein työkaverisi tunnistaa osaamisesi paremmin kuin sinä itse.

Lisätietoa:

Teksti pohjautuu Time4Help Suomi -hankkeen järjestämään webinaariin Tulevaisuuden työelämä ja oma osaaminen, jossa alustajana toimi Filosofian maisteri Sari Miettinen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Time4Help Suomi: palvelukehittäminen – naisjohtajuus – yrittäjyys -hanke (1.10.2018-30.9.2021) on saanut Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta.

Kirjoittaneet Kaija Villman ja Mervi Rajahonka

Kaija Villman työskentelee projektipäällikkönä ja Mervi Rajahonka TKI-asiantuntijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Digitaalisen talouden vahvuusalalla.