Kuvassa iloinen mies kypärä päässä laatoittamassa sisätilaa. Oppisopimuksen laajempi hyödyntäminen voisi auttaa työnantajia saamaan tekijöitä osaajapulasta kärsivillä aloilla. Rakennusala on yksi tunnistetuista osaajapula-aloista. Kuva: Michal Jarmoluk, Pixabay.

Oppisopimus ratkaisuksi osaajapulaan

16.03.2021

Oppisopimus voi olla toimiva ratkaisu monelle osaajapulasta kärsivälle työnantajalle. Sen variointimahdollisuuksia ei vielä käytetä riittävästi.

Oppisopimus on alihyödynnetty mahdollisuus. Oppisopimuksen avulla työnantaja saa nopeasti tekijän. Opiskelija on työsuhteessa työnantajalle ja osaaminen kertyy hiljalleen opintojen edetessä. Tämän takia oppisopimus on loistava mahdollisuus erityisesti osaajapulasta kärsiville työnantajille.

Oppisopimuksen varjopuolena on kuitenkin se, että ohjaaminen vie työnantajalta resursseja. Mitä pienempi työnantaja, sitä suurempi ongelma tämä on. Oppisopimus taipuu kuitenkin moneen ja ohjausvastuutakin voidaan jakaa useammalle työnantajalle.

Tutkinto jaksoissa useammalla työnantajalla

Toisen asteen tutkinto koostuu useista tutkinnon osista. Kokonaisuus on koostettu niin, että tutkinnon suorittaneella on riittävän monipuoliset taidot selviytyä alan tehtävissä. Erityisesti pienen työnantajan voi kuitenkin olla vaikea ohjata työntekijää riittävän monipuolisesti.

Kokonainen tutkinto on mahdollista suorittaa useamman työnantajan kautta jakamalla se osiin. Liiketoiminnan perustutkinnon opiskelija voi suorittaa ensin yhdellä työnantajalla työskennellessään laskutukseen ja kirjanpitoon liittyviä tutkinnon osia, ja kehittää sen jälkeen toisella työnantajalla asiakaspalvelu- ja myyntiosaamistaan. Suuremmat työnantajat voivat kerryttää opiskelijalle tutkinnon osia organisaation sisällä eri osastoilta.

Kuvassa kokin kädet tekemässä sushia.
Kuva: Pixabay.

Tämä jaksoittainen oppisopimusmalli mahdollistaisi myös mielenkiintoisen yhteistyön julkisten ja yksityisten työnantajien välillä. Kunnat ja kuntayhtymät voisivat tarjota työnantajina monipuolisesti mahdollisuuksia oppisopimusopiskelijoille.

Löytyisikö sote-alan työpaikkoihin paremmin tekijöitä, jos heitä koulutettaisiin yritysten ja kuntayhtymien yhteisillä projekteilla? Opiskelija saisi tutkintoa suorittaessaan monipuolisen näkymän alan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tästä ymmärryksestä olisi tulevalle työnantajalle varmasti hyötyä – valitsipa tutkinnon suorittajan työnsä sitten yksityiseltä tai julkiselta puolelta.

Täsmäosaamista tutkinnon osilla

Koko tutkinnon suorittamisen lisäksi oppisopimus tarjoaa mahdollisuuden suorittaa vain yksittäisiä tutkinnon osia. Työnantajan näkökulmasta tämä tarjoaa mahdollisuuden saada nopeasti tarvittavaa täsmäosaamista. Uuden työntekijän voi kouluttaa oppisopimuksen avulla juuri oikeisiin työtehtäviin ja nykyisille työntekijöille saadaan tarvittavaa lisäkoulutusta.

Toisen asteen tutkintovaihtoehtoja on 164, joten tutkinnon osia on tuhansia erilaisia ja niitä voi yhdistellä lukemattomilla eri tavoilla. Oppisopimuksen asiantuntijoiden avulla työnantajaa pystyy löytämään sopivat osat tai niiden yhdistelmät kulloisenkin osaamistarpeen täyttämiseen.

Oppisopimus monityönantajamallilla

Erityisen mielenkiintoinen oppisopimuksen toteuttamisen mahdollisuus on monityönantajamalli. Monityönantajamallissa pienten yritysten verkostossa voidaan kouluttaa yksi tai useampi yhteinen oppisopimusopiskelija. Mallin avulla vastuuta opiskelijan ohjauksesta saadaan jaettua kahden tai useamman työnantajan kesken.

Yhtäaikainen malli vaatii, että yksi yrityksistä toimii vastuutyönantajana ja muut ovat mukana sopimuksen mukaisesti. Malli saadaan toimimaan, kun työnjako, vastuut ja velvollisuudet on sovittu selkeästi.

Mielenkiintoisinta onkin se, mitä tapahtuu oppisopimuksen jälkeen: kilpaillaanko hyvästä työntekijästä verisesti vai todetaanko malli toimivaksi ja työntekijän panosta jaetaan verkoston kesken myös jatkossa. Tämä mahdollistaisi hallitun kasvun erityisesti mikroyrityksille, joille uuden, kokoaikaisen työntekijän palkkaaminen kuulostaa vielä liian suurelta haasteelta.

Oppisopimuksen mahdollisuudet ovat monet. Näitä mahdollisuuksia hyödyntämällä voidaan löytää ratkaisuja osaajapulaan sekä auttaa yrityksiä kasvamaan.

ETUKENO – nopea työllistyminen Kymenlaakson tunnistetuille osaajapula-aloille on Euroopan sosiaalirahaston tukema hanke, jossa pyritään mm. edistämään oppisopimusten monityönantajamallia. Hankkeessa ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lisäksi mukana osatoteuttajina Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto EKAMI, Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO ja Kouvolan Aikuiskoulutussäätiö TAITAJA. Hanke on käynnissä 1.10.2020 – 31.12.2022. www.xamk.fi/etukeno

Kirjoittanut Irina Kujanpää

Irina Kujanpää työskentelee ETUKENO – nopea työllistyminen Kymenlaakson tunnistetuille osaajapula-aloille -hankkeen projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.