Kuva: Pixabay.

Enemmän empatiaa töissä – välineenä valokuvat

05.12.2022

Empatia edistää onnistumista, hyvinvointia ja kasvua. Empatiasta ammentava työpaikka on psykologisesti turvallinen. Työntekijät pyrkivät siellä parhaaseensa ja viihtyvät työssään. Virheet uskalletaan tunnustaa ja niistä oppia.

Näistä ilmiöistä ja empatian merkityksestä työelämässä kirjoittaa myötätunnon tutkija Miia Paakkanen, joka alkoi pureutua aiheeseen vuonna 2014. Opit hän on kiteyttänyt tänä vuonna ilmestyneeksi tietokirjaksi Empatian voima työssä. Paakkanen viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan empatiataidot eivät ole syntymälahjoja, vaan joukko missä iässä tahansa opittavia ja myös opetettavia taitoja.

Empatia on kolmiosainen taitokokoelma

Empatiaa voi katsoa kolmeosaisena kykynä ja kolmena taitokokoelmana: ajattelun taidot eli kognitiivinen empatia, tunteen ja kokemuksen jakamisen osaaminen eli affektiivinen empatia ja myötätunnon taidot eli empaattisen välittämisen ystävälliset teot. Nämä vuorovaikutuksessa kehittyvät taidot edistävät hyvinvointia ja onnistumista.

Kognitiivinen empatia on viisasta vaikuttamista alitajuisen ja tietoisen ajattelun suhteeseen. Siinä auttaa kognitiivisen empatian ytimessä oleva oman ajattelun puutteisiin liittyvä nöyrä uteliaisuus. Oman ajattelun ja uskomuksien hyväntahtoinen epäileminen tukee kehittymistä ja tasa-arvoisten ihmisyhteyksien luomista.

Affektiivinen empatia sisältää tunteiden ja järjen vuoropuhelua ohjaavia taitoja. Siinä, missä ihminen tyhmistyy uskoessaan ajatuksiaan ilman epäilyksiä, hän tyhmistyy myös toimiessaan tunteidensa perusteella tutustumatta niihin tarkemmin. Tutun tuntuisen kaverin, reaktion tai ajatuksen automaattivalinta saattaa ohjata empatiaa kapeasti ja estää muutosta parempaan.

Tunnetaitoinen ihminen tuumii, miksi toinen tuntee kuten tuntee, ennen kuin toimii ja päättää. Hän kuuntelee vaikeitakin tunteita, niiden viestiä ja vaikutusta pyrkien ymmärtämään niitä ja toimimaan viisaammin.

Myötätunnon taidot vahvistavat iloa tai lievittävät hankalia tunteita. Koska toisen vastoinkäymisen sivuuttaminen syventää yksinäisyyttä ja myös ilon ohittaminen tekee näkymättömäksi, kumpikin katkoo ihmisten välisiä yhteyksiä ja nakertaa luottamusta. Siinä samalla rohkeus ilmaista itseään ja jakaa omaa osaamista kutistuu. Kun pysähdymme ilojen ja vastoinkäymisten kohdalla ja jaamme niitä, iloista irtoaa voimia ja vastoinkäymisistä viisautta.

Empatiataitoja voimakuvista

Vuorovaikutuksessa kehittyvän empatian yhdeksi apuvälineeksi voi ottaa vaikka luovan työskentelyn. Esimerkkinä kuvailen erilaisissa ryhmissä soveltamaani voimakuvan käyttöä.

Voimakuva-tehtävässä etsitään itselle merkityksellinen, myönteisiä tunteita virittävä kuva.  Se voi olla valokuva itsestä tai itselle rakkaasta paikasta esineestä tai symbolista. Vaihtoehtona toimii myös postikortti tai lehtikuva. Tässä valitaan sellainen hyvää mieltä itselle liikkeelle laittava kuva, jonka voi näyttää ja josta voi kertoa muille.

Kun kuvien kanssa kokoonnutaan yhteen, jokainen esittelee vuorollaan valitsemansa kuvan ja kertoo siitä: miksi hän poimi juuri tuon kuvan ja mitä se hänelle tarkoittaa. Toiset kuuntelevat ja kysyvät ehkä lisää. Ohjaaja muistuttaa hyväntahtoisesta lähestymisestä.

Ryhmäläiset antavat lämminhenkistä palautetta kertoen, mitä hyvää he näkevät kuvassa, kuvavalinnassa ja kuulemassaan tarinassa. He puhuvat myös siitä, mitä itse ammensivat kuvasta ja sen esittelystä. Tietoisesti he pyrkivät katsomaan maailmaa kuvan valitsijan silmin ja ymmärtämään häntä yhä paremmin.

Yksi kirjoittajan monista voimakuvista on Hangossa, yhdessä voimapaikassa otettu kuvasarja. Kuva: Tuulevi Aschan.

Valituilla kuvilla on erityinen merkitys valitsijalleen, ja kun siihen rinnalla olijana paneutuu, jakaa samalla iloa tai ehkä vastoinkäymisiäkin – riippuen siitä, millaisen kuvan tarinoineen työkaveri on valinnut. Osallistujat kuvaavat usein toisia kuunnellessa herääviä tunteita ja samaistumista sekä puhujan tunteisiin että kuvissa näkyviin hetkiin.

Työkaveri uusin silmin

Kun tuttua työkaveria pysähtyy aidosti kuuntelemaan, häntä alkaakin ehkä katsoa hiukan uusin silmin. Kuva saattaa ohjata usein yli sen kapeimman ja joskus ennakkoluuloisenkin työkaveria koskevan tulkinnan.

Kuvien kautta toinen toisiinsa syvemmin tutustuminen voi olla yksi käytännön esimerkki työyhteisön läheisyyttä lisäävistä kokemuksista. Samalla kun taklaamme taipumustamme suosia joitakin ja bongata eroavuuksia välillämme, voimmekin opetella näkemään keskinäisiä yhteyksiämme.

Yhteys ja läheisyys kuuluvat meidän psykologisiin perustarpeisiimme, joiden toteutuminen vaikuttaa sisäiseen motivaatioomme ja sitä kautta aikaansaamiseen. Empaattisessa ympäristössä työntekijän luovuus ja yhteistyöhalu voivat hyvin ja kasvavat.

Etänä ja livenä – luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä on ReactEU-rahoituksella toimiva hanke, jossa vauhditetaan työhyvinvointia luovien menetelmien avulla sekä digitaalisesti etänä että lähitoteutuksina luovan alan ammattilaisten ohjauksessa.

Hankkeen toteuttaa Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu 1.6.2022–31.12.2023 ja sitä rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus osana Euroopan unionin covid-19 pandemian seurauksena toteutettavia toimia.

Lisätietoa hankkeen verkkosivuilta.

Lähde ja lukusuositus

Paakkanen, M. (2022). Empatian voima työssä. WSOY. Lisätietoa kustantajan verkkosivulta. 

Kirjoittanut Tuulevi Aschan

Aschan työskentelee projektipäällikkönä Etänä ja livenä – luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä -hankkeessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.