Käyttäjälähtöistä digitalisaatiota terveyspalveluihin

Terveydenhuolto on perinteisesti ollut toimintaa, jonka toimintaympäristönä on ollut sairaala tai terveysasema. Erilaisia hoitoprosesseja voidaan kehittää asiakaslähtöisemmiksi, ja laajentaa palveluita yhä enemmän aikaan ja paikkaan riippumattomiksi.

Asiakkaan tarpeita vastaavat palvelut

Terveydenhuollon digitalisaation tarkoituksena on ”sekä perinteisten toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia, että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla.” (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016). Digitalisaation tarkastelu vain palveluntuottamisen näkökulmasta jättää keskustelusta usein pois palveluiden käyttäjän, potilaan tai asiakkaan.

Tilastokeskuksen (2020) mukaan suomalaiset käyttävät yhä laajemmin sähköisiä palveluja myös omaan terveyteen ja terveydenhuollonpalveluihin liittyen. Suurelle osalle suomalaisista digitalisaatio merkitsee positiivisia ja arkea helpottavia asioita. Suomessa on kuitenkin ihmisiä, jotka eivät koe digitaalisia palveluita omakseen. Digisyrjäytymisen on arvioitu olevan suuri riski kehitettäessä sähköisiä palveluja ja sen estäminen onkin nostettu isoksi tekijäksi kehitettäessä sähköisiä palveluja.

Digitaaliset palvelut – enemmän kuin pelkkä laite

Terveydenhuollon digitaaliset ratkaisut mielletään usein erilaisiksi laitteiksi, joiden avulla suoritetaan jo käytössä olevia toimintoja. Jotta digitaaliset ratkaisut ovat käyttäjien elämää helpottavia, tulee digitalisaatiota tarkastella isommasta näkökulmasta.

Hyvänä esimerkkinä tästä on terveyskylä, jonka digitaaliset palvelut ovat maksuttomasti kaikkien saatavilla paikasta ja ajasta riippumatta (https://www.terveyskyla.fi/). Terveydenhuollon erilaiset mobiilisovellukset tarjoavat potilaille mahdollisuuden vaikuttaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, oman sairauden seurantaan, hoitoon ja pahenemisen ehkäisemiseen.

Sujuva, paikasta ja ajasta riippumaton terveyspalvelu

Akuutti hoitotyön yamk-tutkinnossa kehitettiin opinnäytetyönä astman hoitoon tarkoitettu PEF (Peak Flow= ulospuhalluksen huippuvirtaus) -etäseurannan toimintamalli. Toimintamallin tarkoituksena on etäpalveluratkaisujen ja erilaisten digitaalisten hoitomuotojen kehittäminen perusterveydenhuoltoon sekä digitaalisten ja sähköisten palveluiden lisääminen.

Etämittauksessa asiakas puhaltaa digitaaliseen PEF-mittariin, josta puhallustiedot siirtyvät bluetooth-yhteydellä automaattisesti älypuhelimen etämittaussovellukseen. Sovelluksesta puhallustulokset välittyvät reaaliaikaisesti nettiyhteyden avulla terveydenhuollon ammattilaisen tarkasteltavaksi.

PEF-etäseuranta on yksi mobiiliteknologian avulla tuotettava digitaalinen terveydenhuollon palvelu. Sen toteuttamisessa on huomioitava monta tekijää esimerkiksi asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus, tehokkuus, turvallisuus ja saavutettavuus. Mobiilisovelluksen avulla tehty PEF-etäseuranta lisää potilastyytyväisyyttä, parantaa astman diagnostiikan luotettavuutta sekä sujuvoittaa ammattilaisten työtä mahdollistamalla tuen potilaan sairautta koskevaan päätöksen tekoon.

PEF-etämittaus ei ole vain työkalu. Se on paikasta ja ajasta riippumaton moderni digitaalinen hoitomuoto. PEF-etämittauksen avulla pidetään huolta potilaista, vaikka he ovat etäyhteyden päässä ammattilaisesta. Etämittauksen avulla on mahdollista saada tietoa potilaiden terveydentilasta myös vastaanottojen ulkopuolella ja antaa ammattilaiselle mahdollisuuden seurata tutkimuksen etenemistä paikasta ja ajasta riippumatta. Tämän on osoitettu parantavan mittauksien tekemistä, seurannan suorittamista sekä tutkimukseen sitoutumista.

Etäseuranta antaa ammattilaiselle työkalun, jonka avulla voi olla yhteydessä potilaaseen mittausjakson aikana, mikäli seurannassa havaitaan ongelmia, seuranta ei suju ohjeiden mukaisesti tai potilas välittää seurannan aikaisista ongelmista.  Etäseurannan ansiosta epäonnistuneet seurannat vähenevät ja pystytään välttämään viivästymiset oikean diagnoosin saamisessa ja esimerkiksi lääkehoidon aloituksessa. Asiakkaiden mittaustiedot säilyvät pilvipalvelun ansiosta turvassa myöhempää tarkastelua varten. Etämittaus poistaa lähes kokonaan kadoksissa olevat kaavakkeet ja niiden toimittamiseen liittyvät ongelmat.

Opinnäytetyönä toteutettuun toimintamalliin on oltu laajasti tyytyväisiä niin potilaiden kuin ammattilaistenkin keskuudessa. Pilotin ajalta kerättiin asiakastyytyväisyyskysely, jonka mukaan 80 % asiakkaista ja 85 % ammattilaisista suosittelisi toimintamallia ystävilleen tai kollegoilleen.  Etämittaus-toimintamalli on tällä hetkellä maakunnallinen malli, ja jalkautettu lähes koko organisaatioon.

Lähteet:

Hovi, H. 2022. Digitalisaatio astman hoidossa, toimintamalli PEF-etäseurantaan. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202032056

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden– ja hyvinvoinnin tukena. WWW-dokumentti. Saatavissa: Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025 – Valto (valtioneuvosto.fi) [viitattu 9.5.21].

Terveyskylä, https://www.terveyskyla.fi/

Tilastokeskus. 2020. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö. WWW-dokumentti. Julkaistu: 10.11.2020. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2020/sutivi_2020_2020-11-10_tie_001_fi.html [viitattu: 11.1.2021]