Opinnäytetyö tekee osaamisen näkyväksi

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää kykyä havaita ja ratkaista itsenäisesti, tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ammattitehtävissä esiin tulevia ongelmia. Opiskelija osoittaa opinnäytetyössä hallitsevansa ja pystyvänsä soveltamaan ammattialalla tarvittavaa taitotietoa.

Opinnäytetyössä opiskelijan tulee pystyä aiheen kriittiseen tiedonhankintaan ja tutkivaan otteeseen soveltuvin menetelmin. Lisäksi hänen tulee osoittaa ammatillista kypsyyttä ja tutkimusetiikan ymmärrystä lähteiden käytössä.

Valmistamillaan tuotteilla, kokeiluilla ja kirjallisilla raporteilla sekä suullisilla esityksillään osoitetaan opiskeltavan ammattialan tietotaitoa ja kykyä kehittää omaa ammattialaa. Kun opiskelija siirtyy ammattikorkeakoulusta työelämään, hän soveltaa näitä oppimiaan teoriatietoja käytäntöön ja todellisten ongelmien ratkaisuun.

Hyvä opinnäytetyön aihe on ajankohtainen ja kiinnostava. Se on ammattialan tai opiskelijan oman kehitysprosessin kannalta hyödyllinen, taloudellisesti kiinnostava ja luo hyödyllisiä yhteyksiä työelämään. Parhaimmillaan opinnäytetyöt ovat todellisten työelämän tehtävien ratkaisuprosesseja.

Graafinen muotoilu on laaja ala, jonka vuoksi myös opinnäytetöiden aiheet ja projektit ovat moninaisia. Pääsääntöisesti opiskelijat kuitenkin tekevät opinnäytetyön asiakkaalle, mahdollisesti tulevalle työnantajalle. Aiheet ovat käytännönläheisiä, ja tulokset ovat helposti hyödynnettäviä ja tuotteistettavia.

Yrittäjyys on vahvasti esillä opiskelijoiden tulevaisuuden suunnitelmissa, ja omat tuotteistettavat projektit ovatkin suosittuja opinnäytetyön aiheita. Esittelen tässä artikkelissa kolme ohjaamaani graafisen muotoilun opinnäytetyötä vuosilta 2021–22.

Lasten Igbo–Suomi-kuvasanakirjan kuvitus ja taitto

Iina Alisonin opinnäytetyön aiheena oli lasten Igbo-Suomi kuvasanakirjan kuvituksen ja taiton suunnittelu ja toteutus. Viitekehyksenä työssä on kahden maan kulttuurin ja lukijoiden iän määrittämän kohderyhmän merkityksessä kuvasanakirjan sisältöön sekä kirjan sisällön merkityksessä uuden kielen oppimisen optimoinnissa lapsilla.

Igbot ovat nigerialainen etninen ryhmä, jolla on oma kielensä ja kulttuurihistoriansa. Nigeriassa heitä arvioidaan olevan noin 33 miljoonaa, sekä useita miljoonia lisää ympäri maailman.

Kuvasanakirjan tarkoituksena on opettaa uusia sanoja ja niiden merkityksiä, eli kuvien ja sanaston ymmärrettävyydellä on suuri merkitys. Samalla sanakirjasta opetellaan myös toisen kielen puhujien kulttuurin ominaispiirteitä ja arkielämän asioita.

Opinnäytetyöntekijä tutki kuvitusten, typografian ja taiton vaikutusta lasten oppimiseen. Teorian perusteella tekstin yhteydessä kirkasväriset ja esinettä tai asiaa totuudenmukaisesti kuvaavat kuvitukset tukevat lapsen oppimista. Häiritsevät elementit, kuten liikuteltavat läpät ja muut asiaankuulumattomat piirteet puolestaan häiritsevät oppimista.

Typografian merkitys oppimisen kannalta ei ole yksiselitteinen: osa tutkimuksista toteaa pienen tekstin olevan lapsille motivoivaa ja helppolukuista, osa taas pitää suurempikokoisen tekstin käyttöä tarpeellisena.

Tekstin normaalia suuremmista välistyksistä ja sen hyödyistä ollaan yksimielisiä. Erikseen lapsille suunniteltujen fonttien käyttöä ei nähdä tarpeellisena.

Työssään tekijä selvitti vastauksia tutkimuskysymykseen, minkä näköisiä kuvituksia lasten kuvasanakirjan tulisi sisältää ja miten ne tulisi sommitella kirjaan. Vastauksia hän etsi vertailevan ja havainnoivan tutkimuksen keinoin analysoimalla valittuja lasten kuvasanakirjoja.

Tehtyjen tutkimusten mukaan kuvitusten tulee jäljitellä kuvattua asiaa tai esinettä riittävän tarkasti ja totuudenmukaisesti. Värien käyttö on vapaampaa, mutta sen ei tule aiheuttaa konflikteja sanan ja kuvan välille.

Kuvitustyyli ei voi olla liian tyylitelty tai esineiden tunnistaminen voi hankaloitua. Kuvat tulee sommitella toisista erilleen tai varmistaa oikean kuvan ja sanan yhdistyminen esimerkiksi yhdistinviivoja hyödyntäen.

Teorian ja lastenkirja-analyysin pohjalta tekijä suunnitteli lasten Igbo–Suomi-kuvasanakirjaan sopivat kuvitukset ja taiton. Produktion tuotoksesta opiskelija tekee myöhemmässä kehitysvaiheessa toimivan kuvasanakirjan.

Ohjekuvitukset Tietokirstu-hankkeelle

Henriikka Silvennoisen opinnäytetyön toimeksiantajana oli Suomen Kansallispukuyhdistys Raita ry. Tutkimuksen produktiivisessa osassa tehdyt ohjekuvitukset menivät Raita ry:n Tietokirstu-hankkeen nettisivuille. Ohjekuvitukset tukevat osaltaan hankkeen etenemistä ja parantavat kansallispukutiedon saatavuuden kehittämistä kansallispukuharrastajille.

Tutkimuksessa perehdyttiin kansallispukujen ohjeisiin, niiden kehitykseen 1800–1900-luvun vaihteesta tähän päivään, käyttäjäkokemukseen ja nykyajan teknologian tuomiin mahdollisuuksiin ymmärrettävämpien ja kokonaisvaltaisempien ohjeiden valmistamisessa. Tutkimuksen tuotoksena syntyi kaksi kansallispuvuissa käytettävän ompelutekniikan ohjetta.

Tekijä tutki, mitkä asiat tukevat onnistuneen ohjepiirroksen toteutusta. Tutkimuksen avulla tekijä pyrki selvittämään ohjepiirustuksien hyvät ja huonot ominaisuudet ja saamaan kattavan kuvan siitä, minkälaista ohjekuvitusta on helppo tulkita ja mikä tukisi ohjeiden kirjallista osaa.

Tutkimus keskittyi ohjekuvituksiin ja niiden ominaisuuksien ja elementtien analysointiin. Laadullisia tutkimusmenetelmiä olivat vertaileva tutkimus, semioottinen kuva-analyysi ja syvähaastattelu. Syvähaastattelujen avulla kartoitettiin kohderyhmän kokemuksia ja heidän positiivisia ja negatiivisia huomioita kansallispukujen ohjeistuksista. Niiden pohjalta produktiivisessa osiossa toteutettiin kaksi kansallispuvuissa käytettyjen ompelutekniikoiden ohjetta.

Tutkimuksessa vertailtiin eri vuosikymmenien aikana tehtyjen ohjeiden elementtejä ja ominaisuuksia ja niiden kehitystä. Tätä kautta pyrittiin saamaan kokonaisvaltainen kuva kansallispuvun ohjeista, niiden käyttötarkoituksesta, historiasta ja merkityksestä kansallispukuharrastuksessa. Tutkimuksessa käsiteltiin myös nykyajan teknologian tuomia etuja kokonaisvaltaisempien ohjeiden kokoamiseen.

Tutkimus osoittaa, kuinka suuri vaikutus ohjeiden ohjekuvituksilla on ymmärrettävyyden ja ohjeen käyttökokemuksen luomisessa ja parantamisessa. Se näyttää ohjeiden vuosikymmenien aikana kulkemat vaiheet ja avaa kansallispukujen arvon ja merkityksen kansankulttuurissamme.

Etikettisarja Panimo Hopalle

Jenni Kolehmaisen opinnäytetyön aiheena oli suunnitella ja toteuttaa etikettisarja paikalliselle kuusankoskelaiselle pienpanimo Hopalle. Työn viitekehyksen määritteli panimo Hopan ja kohderyhmän välillä toivottu tunnettuuden lisääminen ja paikallisuuden korostaminen positiivisessa valossa.

Tavoitteena oli toteuttaa kampanjatyyppinen etikettisarja, joka istuu omalta osaltaan panimon brändiin ja tarinaan. Visuaalisuudeltaan etikettisarjan oli määrä olla kohderyhmälle erottuva ja potentiaalinen vaihtoehto pienpanimotuotteiden runsaassa joukossa päivittäistavaramyymälöiden hyllyillä.

Opinnäytetyössä tutustuttiin etikettiin tärkeänä osana pakkaussuunnittelua. Sen tiimoilta käytiin läpi etiketin pakolliset pakkausmerkinnät sekä muita lain asettamia vaatimuksia. Tämän lisäksi työ käsitteli etiketin roolia tuotteen mainoksena.

Pienpanimotuotteiden repertuaarin laajetessa ja kilpailun voimistuessa on oleellista perehtyä markkinointipsykologiaan ja kuluttajan toimimiseen ostopäätöstilanteissa. Erityisesti ensioston yhteydessä tuote-etikettien visuaalisuus ja sen lähettämät mielikuvat nousevat usein ratkaiseviksi tekijöiksi.

Tutkimuksessa perehdyttiin vertailevalla tutkimuksella etikettisarjojen jatkumoiden luontiin eli niihin tapoihin, jolla luodaan johdonmukainen ja käytännön tasolla jatkettava sarja. Tutkimuksessa selvisi, että ehdottomasti tärkein nyanssi suunnittelussa on asettelupohjan järjestelmällinen käyttö läpi sarjan. Myös yhtenäisen typografian käytön olennaisuus korostui.

Semioottisessa kuva-analyysissä pureuduttiin siihen, millä tavoin etiketti välittää halutun viestin kuluttajalle. Tutkimuksen pohjalta voitiin havaita, että kohderyhmäajattelu on ensiarvoista, mutta tärkeää on myös panimon sekä tuotteen välittämien tarinoiden ja viestien saman suuntaisuus.

Taustoituksen ja tutkimuksen pohjalta opinnäytetyön tiimoilta luotiin panimo Hopalle etikettisarja, joka korostaa ylpeästi paikallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.

Lähteet

Alison. I. 2022. Lasten Igbo-Suomi kuvasanakirjan kuvitus ja taitto.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. 2022. Kulttuuri. Opinnäytetyön ohjeet.

Kolehmainen. J. 2022. Etikettisarja panimo Hopalle. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204266017

Silvennoinen. H. 2022. Ohjekuvitukset Tietokirsu-hankkeelle. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179929