Osaamisjärjestelmällä uusia kykyjä drone-tehtäviin

Ammattikorkeakoulut voisivat johtaa Talent Management -työtä ja tukea yrityksiä osaajien löytämisessä.

Suomella tulee olla tarvittava teollinen ja teknologinen osaaminen kriittisten järjestelmien ylläpitämiseksi ja muokkaamiseksi, jotta niiden itsenäinen käyttö voitaisiin taata kaikissa olosuhteissa, todetaan Puolustusvoimien Kriittisen osaamisen hallinta -selvitystyön loppuraportissa (2021).

Selvityksestä käy ilmi, että Puolustusvoimat haluaa olla osa sitä laajempaa yhteiskunnallisen TKI-kehitystyön ja rahoitusmallien kokonaisuutta, jolla tuotetaan tulevaisuuden kannalta kriittistä osaamista. Loppuraportin mukaan koulutuksen eri asteiden toimijoiden tulisi kehittää alueellista yhteistyötään ja sen yhteydessä koulutuksessa käytettäviä eri toimijoita tukevia oppimisympäristöjä.

Juuri tällaisiin haasteisiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin vetämä Kymenlaakson drone-koulutusverkosto -projekti haluaa vastata. Viranomaiskeskusteluissa on käynyt ilmi, että miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät tuottavat sellaista suorituskykyä ja uudenlaista turvallisuutta, joille ei ole vaihtoehtoista toteutusmallia. Tämä näkyy muun muassa mahdollisuutena tuottaa entistä nopeampina ja luotettavampina tilannekuvia. Siksi dronet ovat tulleet jäädäkseen.

Viranomaiset arvioivat, että koulutuksia voidaan tulevaisuudessa ulkoistaa ainakin sellaisissa tehtävissä, jotka eivät ole kriittisiä tai salaisiksi luokiteltuja. Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja Pelastuslaitos käyttävät drone-teknologiaa esimerkiksi vartiointi-, valvonta-, seuranta- sekä etsintä- ja pelastustoimintaan sekä mediatuotantoon. Heidän edustajiensa mukaan toiminta laajenee jatkuvasti ja siksi myös koulutukselta vaaditaan jatkuvasti enemmän.

Järjestelmä osaajahakuun

Talent Management -toimintoja voi suomeksi kutsua parhaiden kykyjen johtamiseksi. Se tarkoittaa sitä, että yritykset ja organisaatiot ymmärtävät nykyiset ja tulevat osaajatarpeensa, luovat kanavia kykyjen löytämiseksi ja houkuttelemiseksi sekä pystyvät motivoimaan ja sitouttamaan löytämiään kykyjä heille tarjottuihin tehtäviin. Työ vaatii siis tarkkaa suunnittelua ja selkeitä tavoitteita – sekä tietysti osaamista Talent Management -kokonaisuuksien hallinnassa.

Pk-yrityksille tällaisten kokonaisuuksien hallinta on erittäin suuri haaste. Niissä tarpeisiin aletaan usein reagoida vasta sillä hetkellä, kun tilanteet ovat jo kuumimmillaan. Jos ammattikorkeakoulu hallitsisi edellä mainittuja osaajahaun osa-alueita, sillä olisi erinomainen mahdollisuus tukea yrityksiä haasteellisessa osaajien löytämisessä.

Drone-teknologia on hyvä esimerkki sellaisesta tulevaisuuden kehitysteemasta, joka vaatii ympärilleen sekä koulutusorganisaatiot, viranomaiset että yritykset. Ammattikorkeakoulut voisivat tarjota koulutusjärjestelmän sijaan Talent Management -osaamisjärjestelmän, toiminnallisen kehittämisalustan, jonka sisältöjä jokainen kumppani muokkaisi omasta näkökulmastaan.

Lopputuloksena ammattikorkeakoulut saisivat entistä konkreettisemman tilaisuuden ohjata opiskelijoitaan suoraan työelämään, eikä yritysten tarvitsisi väkisin istuttaa Talent Management -työtä ydintoimintoihinsa. Riittäisi, että ne ovat aktiivisesti mukana yhteistoiminnassa.