Kuvan keskellä maapallo, jota henkilöt kannattelevat käsillä ilmassa. Henkilöiden toisissa käsissä muistilehtiö, leipä, porkkanoita, säilykepurkki ja vispilä. Kuva: Manu Eloaho, Darcmedia.

Klusterilla elinvoimaa Etelä-Savon ruoka-alalle

13.03.2023

Etelä-Savon ruokaklusteri aloitti toimintansa syksyllä 2022. Klusteri yhdistää ruokaketjun toimijoita, tuo palvelut lähelle yrityksiä sekä rakentaa kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä ja lisää näkyvyyttä.

Klusteri tarkoittaa tiettyyn toimialaan tai teemaan liittyvien yritysten ja yhteisöjen muodostamaa yhteenliittymää. Klusteri yhdistää alueen yritykset, koulutusorganisaatiot, TKI-toimijat, kehittämisyhtiöt ja viranomaiset edistämään yritys- ja innovaatiotoimintaa sekä yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Innovaatiot taas luovat alueelle työtä, elinvoimaa ja kehitysmahdollisuuksia.

Eurooppalainen klusterialusta mahdollistajana

European Cluster Collaboration Platform (ECCP) on Euroopan komission perustama, maailmanlaajuisesti toimiva alusta, jossa on mukana 1 400 klusteriorganisaatiota. ECCP-alustan tavoitteena on vahvistaa Euroopan talouden ja teollisuuden, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä ja kestävyyttä sekä parantaa niiden tuottavuutta, innovointikykyä, kansainvälistymistä ja resurssitehokkuutta.

Rekisteröityminen ECCP-alustalle edellyttää vähimmäisvaatimusten täyttymistä

– 6 kuukauden vuosittainen työpanos käytettävissä klusterityöhön
– 15 sitoutunutta jäsentä: yrityksiä, tutkimus- ja koulutuslaitoksia sekä julkisia toimijoita
– kaksi olemassa olevaa palvelua
– englanninkieliset verkkosivut

ECCP tarjoaa rekisteröityneille jäsenilleen muun muassa koulutusta ja asiantuntijapalveluja sekä verkostoitumis- ja vienninedistämistilaisuuksia. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat, Euroopan komissio ja ECCP järjestävät vuorostaan Clusters meet Regions -konferenssin Levillä huhtikuussa 2023.

Klusterin jäsenten tarpeet keskiössä

Klusterin jäsenet määrittelevät klusterin tavoitteet ja toiminnan, joten myös klustereiden tarjoamat hyödyt jäsenilleen ovat yksilöllisiä. Klusteri voi koordinoida EU-hankerahoituksen hakemista. Erityisesti Euroopan unionin tarjoamat suorat rahoitusmahdollisuudet ovat yritysten hyödynnettävissä helpommin klusterin kautta.

Klusteritoiminnan hyötyjä Itä- ja Pohjois-Suomessa ovat toimijoiden yhteistyön ja julkisen rahoituksen lisääntyminen sekä kansainvälisiin verkostoihin mukaan pääsy. Myös yritysten liiketoiminnan kasvattaminen ja uusien avausten tekeminen oli onnistunut, kertoivat itäsuomalaiset klusteri- ja ekosysteemijohtajat syksyn 2022 kyselyssä.

20 vuoden yhteistyö perustana ruokaklusterissa

Etelä-Savon maakunnassa on tunnistettu ruoka-alan potentiaali ja merkitys. Maakunnan yritysten toimipaikoista viidesosa toimi ruokasektorilla vuonna 2020, ja ruokasektorin liikevaihto oli yli miljardi euroa.

Ruoka on Etelä-Savon maakunnan kehittämisen kärkenä yhdessä metsän ja veden kanssa. Etelä-Savon ruokaklusterin perustamisessa isona etuna on ollut yli 20 vuotta jatkunut kehittäjätahojen yhteistyö. Yhteinen tahtotila lähempään elintarvikealan yhteistyöhön konkretisoitui vuonna 2000, kun Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry perustettiin edistämään elintarvikeyritysten toimintaa.

Klusterin myötä kehittämistyöhön saatiin ja saadaan mukaan ruoka-alan yritykset alkutuotannosta kuluttajiin. Etelä-Savon ruokaklusterin keskeisenä tavoitteena on edistää maakunnan ruoka-alan yritysten menestymistä.

Monista muista eurooppalaisista maista poiketen Suomessa ei ole kansallista tahoa, joka edistää tietoisuutta klustereista esimerkiksi järjestämällä koulutusta. Itä- ja Pohjois-Suomen ELMO II -koordinaatiohanke edistää klustereiden syntymistä yhdessä seitsemän maakunnan kanssa, ja Building Clusters, Ecosystem Collaboration and RIS3 Communication in South Savo -hanke edistää klustereita Etelä-Savossa vuoden 2023 loppuun asti.

Klustereiden edistäminen vaatii pitkäjänteistä, aktiivista ja toimivaa yhteistyötä alueen eri organisaatioiden ja yritysten välillä. Etelä-Savossa on kaksi rekisteröitynyttä klusteria: Etelä-Savon ruokaklusteri ja BEM Blue Economy Mikkeli -vesiklusteri.

Ruokaklusterin perustamiselle oli hyvät edellytykset. Nyt on aika lunastaa tunnistetut mahdollisuudet ja tukea esimerkiksi yritysten markkinoillepääsyä, markkinointia ja kansainvälistymistä sekä innovaatioiden tuotteistamista. Tehdä juuri sitä, mitä jäsenet ovat klusterilta toivoneet.

Mikä on Ekoneum ry?

Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n perustajina vuonna 2000 olivat nykyiset Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus.

Yhdistyksen toimintaan liittyivät 2020-luvun alussa Etelä-Savon Koulutus Oy Esedu ja ProAgria Etelä-Savo. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on edistää erityisesti eteläsavolaisen ruokajärjestelmän tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa.

 

Etelä-Savon ruokaklusteriin liittyvät hankkeet

Etelä-Savon ruokaklusteri toimintamallia rakennetaan parhaillaan kahden hankkeen yhteistyönä. Eurooppalaisesta klusteriverkostosta tukea Etelä-Savon ruoka-alalle -hanketta (EAKR, Etelä-Savon maakuntaliitto) toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Ruokaklusterin toiminnallistaminen – RUOTO -hankkeesta vastaavat ProAgria Etelä-Savo, Luonnonvarakeskus ja Etelä-Savon koulutus Oy (MSR, Etelä-Savon ELY-keskus).

Kirjoittaneet Teija Rautiainen, Taina Harmoinen ja Kaisa Voutila

Rautiainen työskentelee tutkimusryhmäpäällikkönä Vastuulliset ruokapalvelut -tutkimusryhmässä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja toimii Etelä-Savon ruokaklusterin johtajana.

Harmoinen työskentelee projektipäällikkönä Eurooppalaisesta klusteriverkostosta tukea Etelä-Savon ruoka-alalle -hankkeessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja on Ekoneum ry:n toiminnanjohtaja.

Voutila työskentelee projektipäällikkönä Building Clusters, Ecosystem Collaboration and RIS3 Communication in South Savo -hankkeessa Etelä-Savon maakuntaliitossa.