Kuntoutusalan yrittäjyydessä tarvitaan yhteistoimintaosaamista

Kuntoutusalan yrittäjyydessä keskeistä on yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Se vaatii yrittäjältä osaamista ja ymmärrystä yhteistyöhön vaikuttavista tekijöistä.

Laadukas ja joustava yhteistyö parantaa asiakastyytyväisyyttä, vahvistaa palveluiden laadukkuutta, vaikuttaa yrittäjän maineeseen, lisää yritystoiminnan tehokkuutta sekä parhaimmillaan luo uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Jotta asiakas saa kuntoutuspalvelusta parhaan mahdollisen hyödyn, on eri toimijoiden yhteistoiminta välttämätöntä. Tämä korostuu, kun asiakkaalla on monenlaisia yksilöllisiä tarpeita, joihin vaikuttavat myös erilaiset fyysiset ja sosiaaliset ympäristöt, joissa asiakas toimii. (Kania & Kramer, 2011; Virtanen ym., 2020.)

Tällaisiin monimuotoisiin tarpeisiin vastaaminen ei onnistu yhden toimijatahon itsenäisenä toimintana. Tukitoimien järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä ja systeemistä ajattelua. Eri toimijoiden keskinäinen yhteistyö ja toimet yhteisten päämäärien saavuttamiseksi ovat keskeisiä tavoiteltaessa myönteisiä tuloksia. (Kania & Kramer, 2011; Virtanen ym., 2020.)

Osaaminen voi rakentua, kun on ymmärrys yhteistoiminnan moniulotteisuudesta

Tutkimme kehitysvammaisten lasten ja nuorten kasvua, kehittymistä, oppimista ja osallisuutta tukevia terapioita, joita toteuttavat yrityksissä työskentelevät tai yksityisinä ammatinharjoittajina toimivat fysio-, musiikki-, puhe-ja  toimintaterapeutit sekä neuropsykologit.

Terapeuteilta vaaditaan paitsi vankkaa oman erityisalansa osaamista, myös kykyä toimia yhteistyössä eri tahojen kanssa.  Erityisenä mielenkiinnon kohteenamme oli lapsen vanhempien, varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ammattilaisten ja terapeuttien yhteistoiminta.

Keräsimme moninäkökulmaisen aineiston, joka muodostui 17 vanhemman haastatteluista, 24 varhaiskasvatuksen ammattilaisen haastatteluista (1 yksilöhaastattelu ja 7 fokusryhmähaaastattelua), 22 opetuksen ammattilaisten haastatteluista (1 yksilöhaastattelu ja 8 fokusryhmähaastattelua) sekä terapeuttien kyselyn avoimista vastauksista. Aineisto kerättiin vuosien 2021–2022 aikana. Seuraavassa kuvaamme tutkimuksemme keskeiset tulokset yhteistoiminnan edellytyksistä kehitysvammaisen lapsen ja nuoren kuntoutuksessa.

Myönteiset asenteet, vahva sitoutuminen ja joustava toimintaympäristö ovat pohja yhteistoiminnalle

Tutkimuksemme tulokset yhteistoiminnan edellytyksistä tiivistyvät asenteisiin, sitoutumiseen ja toimintaympäristöihin.  Yhteistoimintaa edistää avoin ilmapiiri, myönteinen asenne yhteistyöhön sekä ammattilaisten keskinäinen arvostus. Kunnioittava ilmapiiri lisää luottamusta toisiin ja luo turvallisen ympäristön yhteistyölle. (Kuva 1.)

Kiinnostus toisten työtä ja asiantuntemusta kohtaan nähdään merkityksellisenä. Ymmärrys erilaisista työskentelytavoista ja työkulttuureista vahvistaa yhteistyötä. Tämä vaatii säännöllistä yhteydenpitoa, mikä kuitenkin ajan ja resurssien puutteen vuoksi on usein haastavaa.

Terapeutit sekä varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilaiset korostavat, että kuntouttavaan yhteistyöhön sitoutuminen vaatii ymmärrystä kuntoutuksen tärkeydestä osana oppimista ja myös halua hyödyntää omassa toiminnassa toisten ammattilaisten asiantuntemusta. Tämä edellyttää avoimuutta ottaa vastaan ohjausta puolin ja toisin sekä kykyä nähdä ohjaus omaa asiantuntijuutta vahvistavana.

Terapioiden toteuttaminen joustavasti osana koulun tai päiväkodin arkea edellyttää myös joustavia tilaratkaisuja sekä aikataulujen sovittelua. Yhtäältä terapioiden toteuttamiseen soveltuvia tiloja ei aina ole tarjolla, mikä koetaan haasteeksi. Toisaalta terapiat haluttaisiin nivottavan kiinteämmin osaksi varhaiskasvatuksen ja koulun arjen toimintaa, jolloin erillisiä tiloja terapioille ei edes tarvittaisi.

Lasta tukevan asiantuntijuuden jakaminen arjen toimintaympäristöissä

Lapsen osallistumista tukevan yhteistoiminnan rakentuminen vaatii yksittäisten ihmisten – lapsen itsensä, sekä vanhempien ja ammattilaisten – kykyä ja halua toimia yhteistyössä. Se ei kuitenkaan yksinään riitä: tarvitaan myös yhteistoimintaa mahdollistavia rakenteita ja ratkaisuja.

Puitteet yhteistyölle tulee olla kunnossa, jotta lasta tukevan asiantuntijuuden jakaminen on sujuvaa arjessa. Arjen toiminnassa yhteistoiminta näyttäytyy konkreettisesti samaan päämäärään pyrkimisenä – yhteisen näkemyksen rakentamisena sekä yhteisten tavoitteiden ja suunnitelmien laatimisena.

Kuntoutusalan yrittäjän on tärkeä ymmärtää ja huomioida omassa toiminnassaan erilaiset tekijät, jotka vaikuttavat yhteistoimintaan ja sen muotoutumiseen. Yhteistoiminta tulisi nähdä taitona ja pääomana, jota voi harjoitella ja jonka kehittymistä voi tukea myös kouluttautumalla.

Lähde

Kinnunen, A., Vesterinen A., Kippola-Pääkkönen, A., Karhula, M. (2023) Partnership Working among Families, Therapists and Educationalists to Enhance Collaboration Enabling Participation of Children with Intellectual Disabilities. Disabilities 2023, 3(3), 396-409. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/disabilities3030026