Toimivatko luovat menetelmät työllisyydenhoidon apuna?

Rakenteet muuttuvat – miten ohjauksen tulisi muuttua? Voisiko yksilön työhyvinvointia edistää ennakoivasti, jo ennen työpaikan löytymistä?

Pääministeri Sanna Marinin johtama Suomen hallitus laittoi liikkeelle TE-palveluiden uudistamisen, ja kevään 2021 puoliväliriihessä vahvistettiin suunnitelma TE-palveluiden siirrosta paikallistasolle. Päätös liittyy hallituksen laajaan työllisyystavoitteeseen ja pyrkimykseen vahvistaa kuntien vastuuta työllisyyspalveluissa.

Uudella palvelurakenteella on haluttu sekä tukea työllistymistä aiempaa vahvemmin että tehostaa työ- ja elinkeinopalvelujen saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Tämä artikkeli tarkastelee uudistusta, sen taustaa ja tavoitteita sekä pohtii sen vaikutuksia asiakkaiden sisäisten työllistymisen esteiden näkökulmasta. Miten niitä voisi taklata ohjauksen keinoilla ja voisiko ohjauksessa hyödyntää jopa luovia menetelmiä?

TE-palveluiden siirto kunnille

Päätöksellä siirtää TE-palvelut kunnille hallitus on halunnut tehdä työllisyydenhoidosta paikallisempaa ja kohdennetumpaa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan siirto tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita.

Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut keskitetään saman järjestäjän vastuulle, kokonaisuuden arvioidaan tukevan nopeampaa työllistymistä. Kunnat kykenevät tarjoamaan asiakkaille räätälöityjä, paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin vastaavia palveluita. Näillä hallinnollisilla tavoitteilla perustellaan TE2024-uudistusta.

Haasteet sisäisissä esteissä

Uudistuksen siis arvioidaan tuovan tullessaan monia hallinnollisia etuja ja mahdollisuuksia. Mutta kuinka se auttaa heitä, joilla on sisäisiä työllistymisen esteitä ja epävarmuutta työyhteisöihin liittymisessä?

Sisäiset esteet voivat olla peräisin huonoista opiskelu-, oppimis- ja työelämäkokemuksista, ja ne voivat vaikuttaa merkittävästi yksilön motivaatioon ja uskoon omasta pärjäämisestä. Miten rakenteen muutos vaikuttaa, kun lukot ovat työnhakijan sisällä?

Nämä ovat kriittisiä kysymyksiä. Pitkittyneen työttömyyden takana on usein monia erilaisia tekijöitä, kuten terveydelliset ongelmat, ammatillisen osaamisen puute tai sen vanhentuminen, sosiaaliset haasteet ja pitkät poissaolot työelämästä. TE-palveluiden uudistuksen olisikin kyettävä tukemaan asiakkaita myös sisäisten esteiden purkamisessa.

Muutos tulee, entä ohjaustaidot?

Olemme työskennelleet puolitoista vuotta Etänä ja livenä -hankkeessa, joka edistää työelämässä olevien työhyvinvointia luovien menetelmien avulla sekä digitaalisesti etänä että lähitoteutuksina luovan alan ammattilaisten ohjauksessa. Hankkeen loppumetreillä olemme kääntäneet keskustelua myös työnhaussa olevien suuntaan sekä sen pohtimiseen, kuinka tukea luovin menetelmin työnhakijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan sekä heidän liittymistään työyhteisöjen osaksi – siis edistää työhyvinvointia ennakoivasti.

Sosionomiopintojen johtamisen ja kehittämisen harjoittelua hankkeessa tekevä työllisyydenhoidon ammattilainen, Mäntyharjun työllisyyskoordinaattori Virpi Maaranen muistuttaa, että vaikeasti työllistyvän ihmisen kanssa toimiminen vaatii työllisyydenhoidon ammattilaisilta erityistaitoja ja empatiaa.

Maarasen mukaan luovat menetelmät voisivat toimia ohjauksen apuna, kun asiakasta autetaan tunnistamaan voimavarojaan ja työllistymisen keinoja. Ne voivat toimia myös henkisen hyvinvoinnin tukena. Luovien menetelmien käyttö edellyttää paitsi ymmärrystä ja tietoa vaikutuksista, myös avointa mieltä ja valmiutta sopeutua asiakkaan tarpeisiin.

Luovuus voi auttaa asiakasta ilmaisemaan itseään, käsittelemään tunteitaan ja ajatuksiaan sekä löytämään uusia tapoja ratkaista haasteita.