Rakennuslaki uudistuu – missä mennään?

Ilmastonmuutoksen hillintä tulee osaksi uutta rakennuslakia, joka ohjaa rakentamista kohti vähähiilisyyttä. Tulevat toimet ilmastomuutoksen hillitsemiseksi saatetaan nähdä vain pisarana meressä, mutta pienistäkin puroista syntyy merkittävä vaikutus pitkässä juoksussa.

Rakennusalan suhdanneryhmän mukaan rakennustuotanto on vähentynyt, ja uusien kohteiden suunnittelualoitukset ovat muuttuneet varovaisemmiksi. Korkojen ja materiaalikustannusten nousu viivästyttää korjausrakentamista, ja myös kiinteistöjen ja osakkeiden myynti on vähentynyt. (Valtionvarainministeriö 2023). Alan haastavan suhdannetilanteen lisäksi 1.1.2025 tulee voimaan uusi rakentamislaki, jossa ilmastonmuutoksen hillintä tulee osaksi rakentamisen lainsäädäntöä.

Selvitimme uuden rakentamislain ja tulevien soveltavien asetusten edellyttämien vähähiilisyyden ja kierrätettävyyden vaatimusten tunnettavuutta Kymenlaakson yrityksissä Etunojassa kohti kestävämpää rakennettua ympäristöä -hankkeessa. Haastattelimme 25 yritystä rakennuttamisen, rakentamisen urakoinnin ja suunnittelun aloilta.

Haastattelujen keskeisimmät aihealueet koskivat yritysten näkemyksiä vähähiilisyyden vaatimuksista ja muuttuvien toimintatapojen merkityksestä liiketoimintaan. Haastatelluista suurin osa ei ollut tutustunut tarkemmin uuteen lakiesitykseen ja asetusehdotuksiin, mutta tulevalla lainsäädännöllä nähtiin olevan kunnianhimoiset tavoitteet, joiden saavuttamista arvioitiin kriittisesti.

Päästölaskenta ja materiaalivalinnat vaikuttavat kustannuksiin

Lain mukaan rakennuslupaa varten tarvitaan jatkossa laskelmat rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä osana ilmastoselvitystä. Haastateltavista valtaosa ei ollut vielä tehnyt tai teettänyt hiilijalanjälkilaskelmia rakennushankkeille eikä ollut toteuttanut vähähiilisiä rakennuksia konkreettisesti, vaikka uudisrakentamisen vähähiilisyys on jo tullut lähes kaikille vastaan tarjouspyynnöissä. Tulevien selvitysten nähtiin muodostavan sekä työllistäviä että kustannusvaikutuksia.

Rakennuslain uudistusta varten Green Building Council Finland (2020) selvitti, millaisia hyöty- ja haittavaikutuksia ilmastoselvityksellä on. Sen mukaan ilmastoselvityksen teettäminen rakennushankkeelle ulkopuolisella konsultilla maksaisi asuinkerrostaloille, julkisille ja toimistorakennuksille noin 3 000–8 000 euroa. (FIGBC, 2020.)

Laskelmat ja selvitykset tullaan pääasiassa tilaamaan ulkopuoliselta taholta, sillä suurimmalla osalla haastatteluun vastanneista ei ole omia resursseja niiden tekemiseen. Tämä tarkoittaa rakennushankkeelle lisäkustannusta muiden kustannusten kohoamisen lisäksi. Yritykset näkivät haasteellisena asettaa tilaaja tai käyttäjä lisäkustannuksen maksajaksi alueen yleinen hintataso huomioiden.

Yhtenä suurimmista esteistä vähähiilisessä rakentamisessa on raha. Tahtotila ympäristöystävällisestä rakentamisesta karsiutuu haastattelujen perusteella viimeistään siinä vaiheessa, kun kustannukset kokonaisuudessaan tulevat esiin.

Rakennustuotteiden vihreämmät vähähiiliset vaihtoehdot ovat yleistyneet, mutta kuten myös Jukka Lyytinen Rakennuslehden (2023) artikkelissaan toteaa, niistä ei olla valmiita maksamaan enempää eikä vähähiilisyys vaikuta ostopäätökseen.

Selvittämällä rakennuksen todelliset kokonaiskustannukset elinkaaren ajalta varmistettaisiin, ettei vastuullisempia vaihtoehtoja sivuuteta pelkän olettaman perusteella. Yritykset näkivät uusien toimintatapojen, innovaatioiden ja materiaalien käytön rantautuvan hitaasti konservatiiviselle rakennusalalle.

A-energialuokka kiinnostaa kuluttajia

Rakennusten energiatehokkuudella on suora vaikutus elinkaarikustannuksiin ja hiilidioksidipäästöihin. Kun markkinoidaan ja myydään uudiskohteita, haastateltavien mukaan energialuokka A on tällä hetkellä tärkeämpi ominaisuus kuin vähähiilisyys. Korjausrakentamisessa puolestaan kustannussäästöt ovat merkittävin tekijä energiatehokkuusinvestointeihin.

Haastateltavien mukaan energiatehokkuutta on jo parannettu teknisten järjestelmien ylläpidolla, kiinteistökohtaisella kaukovalvonnalla, asuntokohtaisella sisälämpötilojen mittauksella, vedenkulutuksen seurannalla, energiatehokkaammalla talotekniikalla sekä lisäeristämisellä julkisivukorjausten yhteydessä. Muutostöiden myötä on lisäksi yleensä huomioitu vähähiiliset vaihtoehdot lämmitysmuodon valinnassa.

Rakennusmateriaalien kierrätys ja kiertotalous

Uusi rakentamislaki tulevine asetuksineen luo edellytykset elinkaaren hiilijalanjäljen painamiseen alaspäin sekä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen kautta että ohjaamalla purkumateriaalien hyödyntämiseen. Rakennusten purkumateriaalin hyödyntäminen ja uudelleenkäyttö edellyttää muun muassa purettavuutta materiaalin uudelleenkäyttömahdollisuuden ja etenkin tuoteturvallisuuden säilymiseksi. Kelpoisuusvaatimukset täyttävän uudelleenkäytettävän rakennusosan soveltuminen aiottuun rakennuskohteeseen on aina arvioitava tapauskohtaisesti. (YM 2022, Valtioneuvosto 2022)

Kierrätettyjä rakennusosia käyttämällä päästöjä voidaan pienentää, mutta kiertotaloustuotteiden tai -komponenttien käytöllä ei haastateltavissa yrityksissä nähty olevan merkitystä rakennuskustannuksiin. Päinvastoin – uudelleen käytettävän materiaalin elinkaaren todettiin olevan lähtökohtaisesti lyhyempi, mikä tarkoittaa osien vaihtokertojen lisääntymistä ja erityisesti rakennusosien eriaikainen ikääntyminen huoletti.

Kustannuksia lisäävänä seikkana nähtiin myös suuri käsityön määrä purkumateriaalin tai kierrätetyn tuotteen käytössä. Esteenä vanhojen rakennusosien käytölle mainittiin lisäksi tilaajan toiveet: uudelleenkäytettäviä rakennusosia ei toivottu käytettävän tai niitä ei lähtökohtaisesti edes hyväksytty.

Lainsäädännön asetuksineen nähtiin myös olevan esteenä, sillä vanhat tuotteet eivät täytä tämän päivän teknisiä vaatimuksia. Useissa yrityksissä kuitenkin nähtiin potentiaali mitä rakennusosien kierrätyksellä olisi tarjota.

Valtioneuvoston asetuksen 25 § mukaan (Finlex, 2021) rakennushankkeeseen ryhtyvän on toteutettava hanke siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että käyttökelpoiset materiaalit otetaan talteen ja käytetään uudelleen mahdollisuuksien mukaan. Urakoitsijat ovat pienentäneet uudisrakentamisen ylijäämän määrää optimoimalla tilauksia sekä sopimalla tuotteiden takaisinottopalveluista.

Suurin osa haastateltavista ottaa talteen käyttökelpoiset rakennusosat tai -materiaalit. Ylijäämää he pystyivät käyttämään muissa omissa tulevissa tai käynnissä olevissa hankkeissaan. Talteen ottaminen ja uudelleenkäyttö ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Varastointi ja tavaroiden siirtely ei ole kannattavaa ja tuotteet voivat pilaantua. Ylijäämän ja uudelleenkäytettävien osien digitaaliset markkinapaikat kuten materiaalitori olivat erittäin vähäisessä määrin käytössä.

Kirittävää riittää

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kymenlaakson perinteisistä rakennusyrityksistä suurin osa ei ole vielä ”etunojassa kohti kestävämpää rakentamista”. Osasta yrityksiä löytyy jo tietoa ja tahtotilaa vähähiilisyyteen sekä intoa olla kehittämässä omaa toimintaa. Konservatiivinen ala kaipaa konkreettisia esimerkkejä ja taloudellisia kannustimia, jotta vähähiilisyydestä ja rakennusosien uudelleenkäytöstä tulisi uusi normaali tapa toimia.

Paljon on vielä tekemistä, jotta toimialan yritykset saadaan ”etunojaan” ja hyvälle osaamistasolle vähähiilisessä rakentamisessa, jota voidaan edistää myös uusiomateriaalien ja -komponenttien olennaisemmalla hyödyntämisellä. Kiertävämpää taloutta edistettäisiin haastateltavien mukaan kuitenkin ensisijaisesti parhaiten juuri arvopohja- ja asennemuutoksen kautta ulottuen läpi koko toimintaketjun.

Etunojassa kohti kestävämpää rakennettua ympäristöä -hanketta toteuttavat Kouvola Innovation (Kinno) ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu (Xamk) ajalla 1.8.2023–30.11.2024. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama. Rahoitus on myönnetty Kymenlaakson liiton myöntövaltuudesta. Lisätietoa hankkeesta verkkosivuilta www.xamk.fi/etunojassa

Lähteet

Finlex 25§ 2021.Valtioneuvoston asetus jätteistä. WWW-dokumentti. Saatavilla:https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210978#Pidm46434451449984 

Green Building Council Finland. s.a. Elinkaarilaskenta. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://figbc.fi/elinkaarilaskenta

Lyytinen, J. 2023. 1000 suomalaista vastasi – Vähähiilisten rakennusmateriaalien käyttöinto väheni viime vuodesta. WWW-dokumentti. Saatavissa:https://www.rakennuslehti.fi/2023/12/1000-suomalaista-vastasi-vahahiilisten-rakennusmateriaalien-kayttointo-vaheni-viime-vuodesta/

Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu. Ympäristöministeriö. 2020. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://mrluudistus.fi/wp-content/uploads/2021/01/Vaikutusarvio-ilmastoselvityksen-laatimisesta-rakennushankkeelle_30.11.2020.pdf

Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan artikkelisarja 20/2022 PDF-dokumentti. Saatavilla: https://tietokayttoon.fi/documents/113169639/113170760/20-2022-Rakennusosien+uudelleenk%C3%A4yt%C3%B6n+edellytykset+Suomessa.pdf/97a2a7cf-287a-b56d-384d-054332b23387/20-2022-Rakennusosien+uudelleenk%C3%A4yt%C3%B6n+edellytykset+Suomessa.pdf?version=1.0&t=1655728954772

Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:61 PDF-dokumentti. Saatavilla:https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165120/VM_2023_61.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ympäristöministeriö s.a. Luonnos rakennuksen ilmastoselvityksestä. PDF-dokumentti. Saatavilla: file:///C:/Users/hmaku05/Downloads/Luonnos%20YMA%20rakennuksen%20ilmastoselvityksest%C3%A4%2004062021.pdf

Ympäristöministeriö s.a. Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö on Suomessa mahdollista rakennuspaikkakohtaista varmentamista käyttäen. WWW-dokumentti. Saatavilla: https://ym.fi/-/rakennustuotteiden-uudelleenkaytto-on-suomessa-mahdollista-rakennuspaikkakohtaista-varmentamista-kayttaen