Ideoita, iloa ja itseluottamusta

Viime lukukausien etäpakko on koetellut myös työelämäpedagogiikan toteuttamista. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa yhteiskehittämisen tapahtumat työelämän kanssa vietiin ripeästi verkkoon, vaikka aluksi epäilytti. Toimiiko tekniikka, innostuuko opiskelijat, syntyykö tuloksia?

Epäily oli turhaa. Yhteensä kahdeksan hackathonia, Xackathonia tai Design jamia toteutettiin verkossa. Tämä artikkeli kertoo, mitä opiskelijat oppivat tapahtumissa.

Dataa kerättiin osallistumalla, havainnoimalla ja arvioimalla tapahtumien suunnittelua, toteutusta ja tuloksia. Mukana oli sekä paikallisia että kansainvälisiä tapahtumia. Esiteltävät tulokset* perustuvat osallistujakyselyihin. Eeva Koljosen artikkeli kuvaa puolestaan yhden tapahtuman toteutusta.

Mitä opiskelijat oppivat tapahtumissa?

Yhteiskehittäminen perustuu yhteisölliseen, kokemukselliseen ja ongelmalähtöiseen oppimiseen kumppanien kanssa. Yhteisöllisyys itsessään on opiskelijoille tärkeää ja lisäksi tapahtumissa opitaan taitoja, joita työelämä odottaa.

Opiskelijoilta kysyttiin ”Mitä sait tai opit tästä tapahtumasta, mistä olisi sinulle hyötyä tulevaisuudessa?” (n = 205). Myönteisiä, oppimista kuvaavia asioita mainittiin 283 ja vain 7 mainintaa oli kielteisiä.

Tapahtumissa opittiin muun muassa:

– Ryhmässä työskentelyä, vuorovaikutustaitoja, yhteistyötä, fasilitointia tai yhdessä kehittämistä, (yhteensä 89 mainintaa)
– Digitaitoja, etätyöskentelyä tai ohjelmien käyttöä (48)
– Toimeksiantajien palveluista, tuotteista, toimialasta tai alueesta (28)
– Projektityöskentelyä, ajanhallintaa, paineensietoa, ongelmanratkaisua tai palvelujen kehittämistä (27)
– Ideointia tai innovatiivista ajattelua (24)
– Pitchausta, esitystaitoja (13).

Lisäksi moni voimaantui saaden itseluottamusta, itsevarmuutta, iloa, rohkeutta tai uskoa omiin kykyihin (15 mainintaa):

”Suurin anti oli rohkeuden ja uskalluksen saaminen”

”Opin olemaan vähemmän kriittinen omille ideoilleni”

”Inspiroivat päivät antavat potkua muuhunkin elämään”.

”Innostuin projektien ideoimisesta ja toteuttamisesta”

Oppimista tapahtuu, kun asia kiinnostaa ja aihe koetaan tärkeäksi. Tapahtumissa haastetehtävien on oltava sellaisia, joissa opiskelijan on mahdollista onnistua.

Kysyimme väittämien avulla, mitkä asiat olivat tärkeitä osallistumiselle (1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä):

– Uuden oppiminen ja kehittäminen yhdessä kiinnostaa (n = 142), keskiarvo 4,3
– Haluan tuottaa ehdotuksia, joista on käytännön hyötyä (n = 216), ka 4,3
– Opin tapahtumassa uusia asioita (n = 195), ka 4,2

Kumppaneina tapahtumissa oli paikallisia ja ulkomaisia yrityksiä, organisaatioita ja Xamkin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) hankkeita. Opiskelijat ideoivat luovia ratkaisuja kulttuurikohteisiin, kuten teatteri, festivaalit tai museot.

Palveluja suunniteltiin hyvinvointialalle, kouluruokailuun, ikääntyvien ruokailuun ja laajemmin sosiaali- ja terveysalalle. Teemoja olivat muun muassa luonto, kestävä kehitys ja tarinallisuus.

”Tällaista lisää, opin työskentelemään nykypäivän menetelmillä”

Kysyimme myös, miltä etätyö tuntui. Etätapahtumissa on tärkeää ylläpitää yhdessä tekemisen tunne esimerkiksi käyttämällä kameraa ryhmätyössä. Etäyhteys aiheuttaa viivettä myös viestintään, mikä on aikatauluissa otettava huomioon.

Ensimmäisissä tapahtumissa etätyöskentelyyn suhtauduttiin penseämmin kuin myöhemmissä (taulukko 1). Ero voi johtua joko opiskelijoiden tottumisesta etätyöhön tai järjestäjien oppimisesta parempien tapahtumien toteuttajiksi.

Taulukko 1. Työskentely etätapahtumissa, väittämät (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä).

Tulosten perusteella näyttäisi, että työelämäpedagogiikka onnistuu myös etänä. Yhteiskehittämisen tapahtumissa opitaan monipuolista osaamista ja taitoja. Etätyön taidoista tulee arkipäivää ja etäosallistumisen mahdollisuus avaa oven tapahtumiin yhä useammalle opiskelijalle.

_{* Osallistujakyselyistä yhdistettiin vertailukelpoiset kysymykset, joiden tuloksia tarkasteltiin keskiarvoina. Osassa tapahtumia kysymyksiä räätälöitiin, jonka vuoksi kaikki eivät ole vertailukelpoisia. Vertailukelpoisia tuloksia yhdistettäessä keskiarvo painotettiin kunkin kyselyn vastaajamäärän mukaan. Avoimien kysymysten vastaukset ovat vuosien 2019 – 2021 tapahtumista. Ne analysoitiin määrällisen sisällönanalyysin avulla, jossa luokittelu perustui aineistoon. Kaikki sitaatit ovat opiskelijoiden palautteista.}  

Infograafit: Heli Kesämaa.

Lähdekirjallisuutta

Fernandes, T. & Remelhe, P. 2016. How to engage customers in co-creation: customers’ motivations for collaborative innovation. Journal of Strategic Marketing 24 (3–4), 311–326.

Malve-Ahlroth, S. (toim.) 2019. Avaimet avoimen datan hackathoniin. Opas korkeakouluille ja kehittäjille. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 124. Turun ammattikorkeakoulu.

Oganisjana, K. 2015. Promotion of university students’ collaborative skills in open innovation environment. Journal of Open Innovation: Technology, Market, and Complexity 1 (18), DOI 10.1186/s40852-015-0021-9.

Ramaswamy, V. & Ozcan, K. 2018. What is co-creation? An interactional creation framework and its implications for value creation. Journal of Business Research 84 (C), 196–205.

Russo-Spena, T. & Mele, C. 2012. “Five Co-s” in innovating: a practice-based view. Journal of Service Management 23 (4), 527–553.

Töytäri, A., Tynjälä, P., Vanhanen-Nuutinen, L., Virtanen, A. & Piirainen, A. 2019. Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluopettajan osaamishaasteena. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 21 (1), 14–30.

Virtanen, A. & Tynjälä, P. 2019. Factors explaining the learning of generic skills: a study of university students’ experiences. Teaching in Higher Education 24 (7), 880–894. DOI: 10.1080/13562517.2018.1515195