Hyvinvointialan yritykset ovat valtakunnallisen ja kansainvälisen liiketoimintakilpailun edessä.

TUPA tukee hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämistä

05.05.2017

TUPA-hankkeella (2015 – 2016) vastattiin Etelä-Savon maakuntaohjelmaan yhdeksi kehittämisen keihäänkärjeksi nostettuun hyvinvointialojen yritysten liiketoiminnan kehittämisen tarpeeseen.

Hyvinvointiala on selkeästi kasvava ala. Tutkimusten mukaan (Pajarinen, Neuvonen, Ylä-Anttila 2012) ”nopeasti kasvavia palvelualoja ovat olleet informaatio ja viestintä, erilaiset asiantuntijapalvelut, turvallisuus- ja työnvälityspalvelut sekä myös (yksityiset) sosiaali- ja terveyspalvelut.”

Alan yritykset ovat valtakunnallisen ja kansainvälisen liiketoimintakilpailun edessä. Näiden uusien haasteiden voittamiseksi tarvitaan osaamisen monipuolista kehittymistä, joka puolestaan parantaa yritysten liiketoiminnan vahvistamisen valmiutta.

Perinteiset tuotantotavat haastavat

Teknologiakehitys on haastanut perinteiset tuotantotavat. Sähköiset palvelut ja tuotteet ovat lisääntyneet. Uusien teknologioiden hyödyntäminen edellyttää uutta ajattelua ja toimintatapoja. Palvelu- ja tuoteajattelun muutos vaatii myös yritysten prosessien kehittämistä ja uudenlaisia painotuksia palvelusuunnitteluun. Tähän tarpeeseen vastattiin omalta osaltaan uusin kehittämisen menetelmin toteutetulla TUPA-koulutus- ja valmennuskokonaisuudella.

Projektissa tuotettiin TUPA-valmennus, jonka pääteemana oli palveluiden kehittäminen hyvinvointialojen yritysten kehittämistarpeista nousten. TUPA-valmennus pilotoitiin 2015 –2016 välisenä aikana kerran ja siihen osallistui 12 eteläsavolaista yritystä.

Uudennettuja palvelumuotoilun tuotteita tuettiin

Hankkeessa oli mukana hyvinvointialan yrityksiä, joiden kanssa muotoiltiin uusia ja uudennettuja tuotteita. Tutkimusten mukaan (Nilsson, 2010) ”palvelumuotoilu on asiakaslähtöinen lähestymistapa palveluiden kehittämiseen, jonka prosessissa käytetään muotoilusta lähtöisin olevia monipuolisia menetelmiä ja työkaluja”.

Prosessin avulla pyritään varmistamaan, että asiakasnäkökulma on vahvasti mukana sekä palvelukonseptin ja tarpeen määrittelyssä, itse palvelun suunnittelussa että palvelun lanseerauksessa.” Näin korostettiin myös TUPA-hankkeessa ”asiakkaan näkökulman ja asiakkaan tarpeiden tulee ohjata” tuotteiden ja palveluiden uudentamista.

Fysikaaliseen hoitoon erikoistunut yritys vie osaltaan eteenpäin tulevaan sote-uudistukseen valmistautumisprosessiaan. Lastensuojelun yritys jalostaa maahanmuuttajille suunnattuja palveluja tilaaja- ja käyttäjäasiakkaiden näkemykset huomioiden sekä luo valmiuksia uusien maahanmuuttajien kotoutumista tukevien palvelujen luomiseen. Lisäksi firmassa viedään eteenpäin laajempaa palveluketjujen kuvausta ja mallinnusta.

Yleishyödyllinen yhdistys tuotteistaa yhteiskuntavastuullista toimintaa uudenlaiseen muotoon, mielikuvat ja imago edellä. Lisäksi yhdistyksessä viedään eteenpäin mielekkään arjen kehittämiseen tähtäävää projektia palvelutalot konseptiin sopivana mallina.

Kaksi eri yritystä yhdistää voimiaan ja luo hyvinvointipalvelujen yhteistyöverkostoa. Toinen keskittyy fysioterapiaan ja toinen liikuntapalveluiden tuottamiseen. Kuntosaliyritys tuotteisti palveluitaan julkisen ja yksityisen sektorin näkökulmien mixinä.

Kirjoittanut Anne Gustafsson-Pesonen

Kirjoittaja on Xamkin Pienyrityskeskuksen johtaja.