Ruokatuotannon läpinäkyvyys on uusi musta

Ruoan alkuperä, kotimaisuus ja tuotetietous yleisesti ovat viime vuosina olleet kovassa nosteessa. Tietojen viestiminen asiakkaille on kuitenkin edelleen puutteellista, eikä jalostusketjujen selvitykseen ole yksinkertaista keinoa. Tulevaisuudessa asia voi olla toisin, sillä Etelä-Savossa on kehitteillä ruoan alkuperästä vuorovaikutuksellisesti viestivä sovellus.

Lähiruoan suosimisesta on tullut pysyvä trendi. Osalle lähiruoasta tulee mieleen lähigrillin tarjonta, osalle puolestaan lähellä tuotetut alueen raaka-aineet tai niitä hyödyntävä ruoka. Joissakin tapauksissa ne voivat tarkoittaakin samaa asiaa. Oleellista lähiruoassa on kuitenkin siihen liitetty mielikuva puhtaudesta ja tieto ruoan alkuperästä.

Nykyään ruokaväärennösten ja alkuperän epäselvyyksien vuoksi ruoan jäljitettävyys kiinnostaa kuluttajia yhä enenevässä määrin. Kaupoissa ja ravintoloissa onkin siten kysyntää helposti nähtävälle alkuperätiedolle. Tietoa on toki tarjolla tietyssä määrin nykyäänkin ruokapakkauksissa, mutta ei riittävästi. Osaltaan tähän vaikuttaa pakkausten fyysinen koko, sillä pakkaukseen mahtuu rajallinen määrä tietoa.

Tuulahdus menneisyydestä

Kuinka sitten tarjota tai saada lisätietoa niin, että se on mahdollisimman monen käytettävissä? Suuremmat pakkaukset voisivat olla ratkaisu, mutta samaan aikaan yleisesti pyritään vähentämään pakkausmateriaaleja ympäristö huomioiden.

Toisena, varsin toimivana ratkaisuna tähän voikin olla jo 90-luvulla kehitetty teknologia, eli QR-koodit. Nuo kaksiulotteiset kuviokoodit eivät ehkä sittenkään ole menneisyyttä, vaan tulevaisuutta. Älypuhelimien yleistymisen myötä niitä on lähes jokaisen mahdollista skannata ja päästä siten käsiksi lisätietoon. Kiinassa niiden potentiaali on pystytty hyödyntämään, ja niitä paitsi näkee, myös käytetään siellä joka paikassa. QR-koodit ovat nopea ja mainio tapa saada lisää tietoa ruoan alkuperästä.

Koodeja siis skannaillaan Kiinassa, mutta entäpä Etelä-Savossa? Tähän kysymykseen saadaan pian vastaus, kun suuressa marketissa toteutettavan kokeilun tulokset valmistuvat.

Alkuperätieto on kuuminta hottia

Mitä lisätietoa koodien takaa sitten voisi löytyä? On erittäin havainnollista, kun pääsee katselemaan kuvia ja videoita suoraan tuottajatilalta tai jalostusketjun varrelta. Olisi myös hienoa, mikäli ravintolassa voisi nähdä ruokalistan annokset etukäteen ja tietää, mistä niiden liha tai kala on peräisin.

Koodien avulla voisi kaivaa näppärästi kotona tai kaupassa esille myös mahdollisia vastauksia iankaikkiseen kysymykseen siitä, mitä tänään syötäisiin? Reseptiikka paikallisten tuottajien aineksista tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää läheltä saatuja elintarvikkeita kiinnostavalla tavalla.

Tuottajien sivuilta tuotetietoja ja reseptejä löytyy toki jo nykyiseltäänkin, mutta kuluttajien kannalta olisi yksinkertaisempaa, mikäli olisi yksi tietty paikka tai palvelu, josta löytää alkuperätiedot kaikista tuottajista. Monilla tuottajilla ei ole omia kotisivuja eikä välttämättä edes Facebook-sivua, josta etsiä lisätietoja.

Nämä kaikki ovat asioita, jotka ovat nousseet esiin Digillä dialogia -hankkeen aikana ja joihin on ratkaisuvaihtoehtona kehitetty prototyyppi edistämään tuottajien ja kuluttajien vuorovaikutusta.

Tieto valloilleen

Ruoan alkuperätietouteen liittyvän prototyypin avulla halutaan selvittää, mitkä tiedot ja toiminnallisuudet koetaan tärkeiksi.

Tuottajien näkökulmasta katsottuna tiedon julkaiseminen entistä avoimemmin hyödyttää siten, että kuluttajat saavat parempaa palvelua, mikä lisää tuotteiden myyntiä. Palvelun myötä kauppiaat ja ravintolat voivat ”löytää” itselleen uuden tuottajan valikoimiinsa. Tuottajat pääsevät myös keskustelemaan suoraan kuluttajien kanssa ja saavat siten arvokasta tietoa toiminnan kehittämisen tueksi.

Rohkeat eteläsavolaiset tuottajat edistävät omalla esimerkillään avoimuutta ja (lähi)tulevaisuudessa arkea helpottamassa ja jalostusketjun läpinäkyvyyttä lisäämässä moinen palvelu lieneekin siirtynyt prototyyppiasteelta osaksi arkipäivää. Digillä dialogia – ruokatuottajien ja asiakkaiden kohtaaminen -hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto, AIKO-rahoitus. Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2018-30.4.2019.