Unelmia jatkuvasta oppimisesta

Mikkelissä järjestetyn Syke-työelämätapahtuman kävijät kirjoittivat oppimisunelmiaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin avoimen AMK:n ja täydennyskoulutuksen jatkuvan oppimisen unelmaseinälle. Yhä useampi joutuu uusimaan osaamistaan ja unelmiaan työelämän muutosten vuoksi.

Oman osaamisen kehittäminen ja uuden oppiminen on ajankohtaista paitsi opiskelijoille, myös työelämässä toimiville ammattilaisille. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan noin puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee uudelleenkoulutuksen tai laajempaa täydennyskoulutusta lähivuosien aikana. Yhtä monelle suomalaiselle tulee ajankohtaiseksi tätä suppeampi osaamisen kehittäminen.

Taustalla laaja työn murros

Osaamistarpeiden taustalla on työn murros. Uuden teknologian, kuten tekoälyn, koneoppimisen ja digitalisaation kehittyminen on luonut muutoksia työelämän osaamistarpeissa useilla aloilla. Lisäksi yhtälöön liittyy yleisiä rakenteellisia muutoksia mm. pitkään työelämässä olleiden toimihenkilöiden eläköitymisen vuoksi.

Osaamisen kehittämisen tarpeet on huomioitu Antti Rinteen hallitusohjelmassa. Ohjelma sisältää jatkuvan oppimisen uudistuksen, jonka keskiössä on työikäisten osaamisen kehittäminen.

Ohjelmassa linjataan mm. koulutustoiminnan ohjaamisesta työelämälähtöiseen suuntaan, kattavien elinikäisen ohjauksen palvelujen luomisesta, työelämän muunto- täydennys- ja erikoistumiskoulutusten lisäämisestä, korkeakoulujärjestelmän kehittämisestä jatkuvan oppimisen alustana, työttömien sivutoimisten opiskelumahdollisuuksien edistämisestä sekä opintovapaan ja aikuiskoulutustuen kehittämisestä. Keskiössä on koulutusjärjestelmä, joka tukee työelämässä tapahtuvaa oppimista ja tunnistaa sekä tunnustaa työelämälähtöistä osaamista.

Osaamisen uudistamisen tarve näkyy ammattikorkeakoulujen opiskelijaprofiilissa. Puolet ammattikorkeakouluissa opintonsa aloittavista on 25-vuotiaita tai vanhempia. Avoimessa ammattikorkeakouluissa opiskelijamäärät ovat kasvaneet 20 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2018. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puheenjohtajan Petri Lempisen mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävä tulevaisuudessa on auttaa ihmisiä siirtymään joustavasti uudelle alalle.

Haasteena elämän osa-alueiden yhteensovittaminen

Monet Syke-tapahtuman kävijöiden jakamista unelmista voi yhdistää työelämätarpeisiin. Useat unelmat liittyvät substanssiosaamiseen, esimerkiksi teknisiin taitoihin, digitaitoihin, johtamiseen tai kieli- ja viestintätaitoihin.

Lisäksi suosittuja olivat itsensä kehittämiseen liittyvät unelmat, jotka koskettavat paitsi työ- myös yksityiselämää. Ihmiset unelmoivat esimerkiksi paremmista keskittymistaidoista, armollisuudesta itseä kohtaan sekä elämän eri osa-alueiden tasapainottamisesta. Jatkuva oppiminen edellyttää juuri näitä itsensä ohjaamisen ja kehittämisen taitoja.

Petri Lempisen mukaan yli puolet opiskelijoista suorittaa korkeakoulututkintoaan työn ohessa. Yhä useampien koulutusten räätälöiminen osa-aikaisesti tai kokonaan verkossa suoritettaviksi tarjoaisi siis perustan menestyvälle jatkuvan oppimisen tarjonnalle. Yksi ongelma on, että koulutus kasaantuu jo ennestään koulutetuille.

Tulevaisuuden haasteena on saada täydennyskoulutukseen niitä ihmisiä, jotka koulutusta kipeimmin tarvitsevat. Mikäli työelämä tai työvoimapalvelut eivät jousta, on opiskelutaitojaan herättelemässä olevien aikuisopiskelijoiden haastavaa yhdistää arjen muita vaateita ja opiskelua toisiinsa.

Jatkuvan oppimisen unelmista on vielä askel matkaa niiden toteutumiseen. Syke-tapahtumassa jätetyistä unelmista erottuvat myös taitoihin tai harrastuksiin liittyvät unelmat: ratsastaminen, laulu, liikunta, käsityöt, ruoanlaitto…

Ihmisillä on monenlaisia toiveita tulevaisuudelle ja itsensä kehittämiselle. Työ ja työssä osaaminen on yksi keskeisimpiä, mutta nykyisin voi lukea tarinoita ihmisistä, jotka etsivät vaihtoehtoisia keinoja toteuttaa itseään. Tulevaisuuden visioissa vapaaehtoistyön merkitys ihmisten elämän sisältönä ja merkityksellistäjänä korostaa rooliaan.

Toivokaamme, että Antti Rinteen hallitus ja koulutuksen järjestäjät onnistuvat jatkuvan oppimisen tavoitteissaan. Koulutusmahdollisuuksien monipuolisuus, työelämälähtöisyys, saavutettavuus ja joustavuus ovat jo hyväksyttyjä tavoitteita (avoimissa) korkeakouluissa. Nyt puuttuvat enää entistä tehokkaammat keinot, joilla näitä arvoja voisimme toiminnassamme toteuttaa.

Lähteet:

Uutissuomalainen: Avointen korkeakouluopintojen suosio on noussut nopeasti. Yle.fi. Uutinen. Julkaistu 4.7.2019. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10861160 [viitattu 21.9.2019].

Hallitusohjelma rakentaa pitkäjänteisesti Suomen osaamista ja uudistumiskykyä. Sitra. WWW-dokumentti. Julkaistu 06.06.2019 Saatavissa: https://www.sitra.fi/uutiset/hallitusohjelma-rakentaa-pitkajanteisesti-suomen-osaamista-ja-uudistumiskykya/ [viitattu 20.9.2019].

Petri Lempinen. 2019. Jatkuva oppiminen muuttaa ammattikorkeakoulun. Arene ry. Blogi. Julkaistu 1.4.2019. Saatavissa: https://docs.google.com/document/d/1teU_nAD9amW8gUapKmjvRuD39lIPpMkL6CMsP6apxjM/edit# [viitattu 20.9.2019].

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Jatkuvan oppimisen Suomi. PDF-julkaisu. Saatavissa: https://minedu.fi/documents/1410845/7127789/Jatkuvan+oppimisen+Suomi.+Osaamisen+tulevaisuuspaneelin+kannanotto/65054d4e-122e-46da-8fdf-f5795c57f188/Jatkuvan+oppimisen+Suomi.+Osaamisen+tulevaisuuspaneelin+kannanotto.pdf [viitattu 20.9.2019].

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Jatkuva oppiminen. Osaamisen tulevaisuuspaneelin kannanotto. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://minedu.fi/jatkuva-oppiminen [viitattu 20.9.2019].