Zero CO2, pelaamalla päästöttömäksi

Zero CO2 -hankkeessa ja -pelissä tuodaan yksilön omista valinnoista aiheutuvat ilmastonmuutokseen liittyvät päästövaikutukset näkyviksi.

Monialainen yhteistyö hankkeiden valmistelussa yhdistää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin tutkimus- ja kehittämistyötä, Xamkin osaamiskärkiä ja eri korkeakouluja. Yhteistyö mahdollistaa uudenlaisten innovatiivisten hankkeiden syntymisen ja esimerkiksi tiedon visualisointi yhdistettynä pelillisyyteen antavat mahdollisuuden konkretisoida vaikeasti ymmärrettävää dataa.

Kulutustavat vaikuttavat päästöihin

Suomalaisten kulutustavoilla tarvitsemme 3,6 maapalloa täyttämään vuosittaisen luonnonvarojen kulutustarpeemme. Viime vuonna 2018 ekologinen jalanjälkemme tuli täyteen 11. huhtikuuta. Käytämme siis neljässä kuukaudessa maapallon biokapasiteettivarannon eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja sekä kyvyn käsitellä fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. (WWF.)

Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on vuodessa noin 10 000 kiloa hiilidioksidia vuodessa. Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan jonkin palvelun, tuotteen tai toiminnan aiheuttamaa ilmastokuormaa ja kun ilmastokuormasta puhutaan, tarkoitetaan sillä tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyneitä kasvihuonepäästöjä. Erilaisten tekojen ja kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen voidaan arvioida hiilijalanjälki- tai ilmastokuormamittareiden avulla.

Uusi oppimisalusta, mobiilipeli

Zero CO2 on innovatiivinen digitaalisuuteen perustuva oppimisympäristö, mobiilipeli. Pelin kautta pelaajalle tulee esille miten päivittäisiin kulutusvalintoihin – palvelut, tuotteet, toiminta – sekä niihin sisältyvät logistiset ratkaisut vaikuttavat ympäristöön ja hiilijalanjälkeemme. Peli visualisoi ja tuo konkreettisesti näkyville miten erilaiset kulutusvalinnat, toimintatavat ja vaihtoehdot vaikuttavat maapallolla, kun pelaaja joutuu ratkomaan erilaisia kestävään kehitykseen liittyviä tehtäviä.

Tehdyillä valinnoilla on aina vaikutuksia maapalloon ja ympäröivään yhteiskuntaan ja ihmisiin itseensä. Zero CO2 -pelissä tulevat esille erilaisten valintojen vaikutukset. Mikä ostovalinta lisää hiilijalanjälkeä tai mikä logistinen ratkaisu tuottaa vähiten hiilijalanjälkeä? Millaisilla valinnoilla voi pienentää jo syntynyttä hiilijalanjälkeä kuten esimerkiksi miten voidaan suojella hyönteisiä tai istuttaa puita luomaan hiilinieluja?

Taianomainen tapa oppia

Älykkään oppimisalustan kehittäminen pohjautuu informaatiomuotoilun perusteisiin ja kaksoiskoodausteorian hyödyntämiseen oppimisen tukena ja aivotutkija Minna Huotilaisen (2019) mukaan oppiminen on muuttunut. Emme opettele enää asioita vaan reittiä tiedon äärelle.

Digioppiminen on erilaista kuin perinteinen ulkoa oppiminen. Se mahdollistaa rajattomat toistot, ja heti tuleva palaute palkitsee ja motivoi yrittämään uudestaan. Erilaisilla pelimekaniikoilla voidaan luoda oppimiselle kannustava ja innostava ympäristö, joka motivoi ja muuttaa oppijan roolia aktiivisemmaksi, osallistuvaksi oppimiseksi.

Pelin kautta tavallinen tylsältä vaikuttava kestävä kehitys muuttuu pelin kautta erilaiseksi, taianomaiseksi ja ainutlaatuiseksi tavaksi oppia aiheeseen liittyviä erilaisia asiasisältöjä ja digitaalisessa ympäristössä tarvittavia taitoja.

Yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa

Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston opiskelijat osallistuvat hankkeen toteuttamiseen opinnäytetöidensä kautta keräämällä kokemuksia hankkeen eri vaiheista. Tutkimusaineistoa kerätään myös pelien toteuttamisen näkökulmasta interventiotutkimuksina kouluissa. Pelien sisällölliseen kehittämiseen saadaan myös asiantuntijanäkökulmia osaston ilmastokasvatuksen tutkijoilta ja opetussuunnitelma-asiantuntijoilta.

Idea Zero CO2 -peliin on syntynyt konkreettisesta kestävän kehitykseen liittyvästä datan visualisoinnin tarpeesta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii välittömiä toimia myös Kymenlaaksossa, jos haluamme todella olla hiilineutraali vuonna 2040.

Zero CO2 mobiilipeli toteutetaan syksyllä 2019 alkavassa EAKR-rahoitteisessa hankkeessa.