Epäonnistuminen voi tehdä meistä taitavampia

Yhteiskunnallisen monimuotoisuuden ja avoimuuden vaaliminen on elinehto Suomen taloudelle sekä kilpailukyvylle. Kansainväliset osaajavertailut mittaavat valtioiden, kaupunkien ja yritysten menestystä näissä haasteissa.

Tänä vuonna kuudetta kertaa julkaistu Global Talent Competitiveness Index (GTCI) osoitti, että Suomella on monia vahvuuksia, joilla kansainvälisessä kilpailussa voi pärjätä. Suomi sai vertailussa kuudennen sijan – kuten vuonna 2018. Kaikki Pohjoismaat pärjäsivät hyvin. Norja otti neljännen, Tanska viidennen ja Ruotsi seitsemännen sijan. Kolmen kärjen muodostivat Sveitsi, Singapore ja Yhdysvallat.

Hyvän koulutusjärjestelmän turvin Suomi on pystynyt tuottamaan korkeatasoisia osaajia, jotka ovat vastanneet työmarkkinoilla vallinneisiin tarpeisiin. Tähän menestystarinaan myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on osallistunut vahvistamalla koulutustarpeitten ennakointia.

Lisäksi Suomi on menestynyt jo useana vuonna GTCI:n yhteiskunnan sisäisen avoimuuden ja turvallisuuden vertailuissa. Meidät on toistaiseksi tunnustettu tasa-arvoa vaalivaksi maaksi, jossa muun muassa etninen monimuotoisuus on ymmärretty rikkaudeksi. Jos haluamme menestyä vertailuissa tulevina vuosina, tästä on vähintään pidettävä kiinni. Takapakkia ei ole varaa ottaa.

Heikommin menestyimme ulkoisessa avoimuudessa ja Global Knowledge Skills –osiossa, jossa mitattiin tietointensiivisten alojen asiantuntijoiden, päälliköiden ja johtajien kykyä tuottaa luovia ongelmanratkaisun tapoja. Suomi ei yltänyt kymmenen parhaan joukkoon ulkomaisten investointien ja huippuosaajien maahanmuuton vertailussa. Jäimme 15. sijalle. Näissä kysymyksissä meidän on oltava valmiita vikkelään positiiviseen muutokseen.

Avoin ilmapiiri rohkaisee kokeilemaan

Vuonna 2018 Tekesin (nykyisin Business Finland) ex-johtaja Veli-Pekka Saarnivaara arvosteli Ylen haastattelussa valtion tukemaa ”lyhytjänteistä kaupallistamistoimintaa”. Hänen mukaansa Suomelta puuttuu innovaatioita synnyttävä osaamispohja. Tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta on leikattu, eikä pelkkä perustutkimus auta yrityksiä kehittymään. Kipeästi kaivattua huippuosaamista puuttuu Suomesta. Kuten GTCI-vertailu osoitti, sitä ei pystytä houkuttelemaan tänne tarpeeksi muista maista.

Adecco Finlandin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annala löytää seuraavia syitä huonoon menestykseen osaajien houkuttelussa:

”Haastava ilmasto, aidosti kansainvälisten yritysten vähäisyys ja kykymme markkinoida itseämme voivat vaikuttaa siihen, että aivovuoto ei suuntaudu Suomeen. Meillä on kaikki ainekset nousta tulevaisuudessa myös houkuttelevuuden mittarilla ylöspäin” (mynewsdesk.com 22.1.2018).

Tänä vuonna GTCI-vertailu halusi kiinnittää lukijoidensa erityishuomion yrittäjyysosaamiseen, jossa innovatiivisuus, luovuus, sopeutuvuus ja kyky ottaa riskejä yhdistyvät. Avoimuuden konsepti on keskeinen ajuri yrittäjyysosaamisen kehittymisessä:

”Meidän on huolehdittava siitä, että ihmiset ja yritykset tuntevat voivansa ottaa riskejä löytääkseen uusia ratkaisuja”, toteaa Adecco Groupin pääjohtaja Alain Dehaze GTCI:n esipuheessa. Toisessa esipuheessa Tata Communications –yrityksen pääjohtaja Vinod Kumar tukee kollegansa ajatusta:

”Avoin ilmapiiri edistää oppimista ja tekee epäonnistumisesta hyödyllisen kokemuksen. Tällaisista kokemuksista liiketoiminta hyötyy”.

Xamk voisi levittää tällaista avoimuuskonseptia erityisesti niissä TKI-toiminnoissa, joissa ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa.

Terveiset perheille, kouluille ja yrityksille

Monimuotoisuuden vaalimisessa Suomi on toistaiseksi menestynyt hyvin. Sitä on kuitenkin syytä kehittää:

”Monimuotoisuuden vaaliminen on aloitettava aikaisin – perheissä ja koulussa. Meidän on opittava toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Meidän on vahvistettava kulttuurien välistä tietoa, empatiaa, avoimuutta ja erilaisuuden kunnioitusta. Ja meidän on kohdennettava koulutusta yhteistyöhön ja haastekeskeisiin ohjelmiin”, pohti Adecco Groupin toimitusjohtaja Alain Dehaze vuoden 2018 GTCI-julkaisussa.

Tuolloin Dehaze kannusti valtioita, kaupunkeja ja yrityksiä osallistamaan erilaisia ihmisryhmiä. Hänen mukaansa ainoastaan siten monimuotoisuus voidaan kanavoida tuottoisasti. Osallistaminen toteutuu parhaiten tasa-arvoisen verkottumisen, jakamisen ja avoimuuden periaatteilla.