Kuvataiteilijat Kirsimaria E. Törönen ja Pirita Lautala loivat kirjaston seinälle teepussitaidetta mikkeliläisten käyttämistä teepusseista. Kuva: Laura Hokkanen

Jos hypätäänkin kirjan sisään!

09.12.2019

Kirjastovirkailija Nancy Pearlin ajatus ”jos koko Seattle lukisi saman kirjan” synnytti vuonna 1998 kansainvälisen One Book – One Community -konseptin. Sen tähtäimenä on lukuinnostaminen, jossa lukemista pidetään esillä yhteisen kirjan ympärille rakentuvissa keskusteluissa ja teematapahtumissa. Tätä toiminta-ajatusta lähdettiin testaamaan tänä vuonna myös Mikkelissä.

Monenlainen huolipuhe lukemisen vähenemisestä sekä lukutaitojen heikosta tasosta on noussut kestoaiheeksi julkisissa keskusteluissa. Yhdeksi näkökulmaksi lukumotivaation kasvattamisessa on nähty eräänlainen yhteisölukeminen eli sosiokulttuurinen lukutapa. On huomattu, että monet lukijat haluavat käsitellä omia lukukokemuksiaan muiden kanssa tai toteuttaa aktiviteetteja, jotka liittyvät kirjan maailmaan. Aineistoista haetaan siis yhteisesti jaettavia kokemuksia ja käsikirjoitetaan teoksen ympärille toiminnallisuutta ja lähestyttävyyttä. (Fuller & Rehberg Sedo 2014.)

Kymmenen pahvilaatikollista kierrätyskirjoja muuttui Nuorten työpajoilla kirjasohvaksi kirjastoon. Kuva: Laura Hokkanen

Mikkelissä on vietetty vuoden 2019 ajan Lukemisen unelmavuotta, valtuustoaloitteena syntynsä saanutta yhteistä teemavuotta, jonka tarkoitus on luoda innostusta, iloa ja yhdessäoloa lukemisen parissa.

Teemavuoden toteutustapa ideoitiin yhdessä Mikkelin seutukirjaston ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogikoulutuksen kanssa ja päätettiin kokeilla ensimmäistä kertaa Suomessa One Book – One Community -menetelmää. Siinä kirjasto ei ole enää paikka vain tulla etsimään tietoa tai hakemaan viimeisintä bestselleriä vaan kirjastosta tulee kohde, jossa halutaan keskustella kirjoista, tavata kirjailijoita ja kokea erilaisia teematapahtumia (Pearl 2006). Samalla kirjasto jalkautuu aivan uudenlaisiin paikkoihin tai saa liikkeelle omatoimisen lukijoiden yhteisön.

Kirjallisuutta ilmastoahdistukseen

Mikkeliläisten yhteiseksi teokseksi valittiin Emmi Itärannan Teemestarin kirja. Teos on dystopia, joka kuvaa ilmastonmuutoksen mullistamaa elämää, kulttuuria ja yhteiskuntaa. Mikkelissä teos palasteltiin neljään keskeiseen teema-alueeseen: puhdas vesi, ystävyys, kierrätys ja muisti. Lisäksi teehen liittyvät kulttuuriset tavat ja yhteisöllisyys näkyivät vuoden aikana toteutetuissa tempauksissa. Yksi kirja ja sen esille nostamat teemat synnyttivät yli sata erikokoista tapahtumaa ja lukemista aktivoivaa toimintaa.

Xamkin yhteisöpedagogiopiskelijoiden taidepajassa syntyi teepussi-ihmisiä. Kuva: Laura Hokkanen

Kirjan uudelleen käsikirjoittaminen tapahtumiksi ja yhteisölliseksi lukemiseksi voi parhaimmillaan tuottaa sosiaalista, kognitiivista (ajattelua tukevaa), affektiivista (tunnevaltaista, elämyksellistä) ja somaattista (kehollista ja toiminnallista) kokemusta lukijayhteisölleen (Fuller & Rehberg Sedo 2014). Valittu kirja ei saakaan olla mitäänsanomaton tai sisällöltään liian helppo; sen pitää kannustaa tekemään tulkintoja myös rivien välistä ja tuomaan kirjan sanoma osaksi yhteiskunnallisia tai yksilöllisiä pohdintoja maailmasta (Pearl 2006).

Emmi Itärannan teoksen nähtiin mahdollistavan kaikki nämä elementit: se antoi mahdollisuuksia laajentaa lukijoiden tietomäärää esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja herättää tunteita puhtaan veden vähyydestä Syyrian sota-alueella. Se antoi tilaisuuden konkreettisiin teehetkiin ja yhteisen pöydän äärelle kokoontumiseen.

Saako kirjasto mennä baariin?

One Book – One Community -menetelmän suurimmaksi ansioksi voitaneen määritellä paitsi lukemisen esillä pitäminen, myös uskaltautuminen murtaa lukemiseen liittyviä käsityksiä ja paikkoja. Unelmavuoteen ovat ottaneet osaa esimerkiksi naisvoimistelijat rakentamalla kevätnäytöksen Emmi Itärannan teosta peilaten ja kolmannen sektorin toimijat toteuttamalla kulttuurisia traditioita esittelevän itämaisen teeseremonian.

Kirjasto on jalkautunut myös mikkeliläiseen yökerhoon toteuttamalla ravintoloitsijan kanssa puhdasta vettä ja olutta käsittelevän oluttastingin sekä kokeilemalla teiniaikaisten päiväkirjojen lukutapahtumaa täydelle baariyleisölle.

Yhteisölukeminen rikkoo mielikuvaa lukemisesta; se ei ole pelkästään yksinäisen ja hiljaisen lukijan aikaa omalla kotisohvallaan vaan myös tiiviisti yhteiskunnallisiin teemoihin kytkeytyvää keskustelun edistämistä yhteisössä. Hyötynäkökulman rinnalla ei pidä väheksyä hauskuuttakaan: hyppäys kirjan sisään voi olla pakomatka arkitodellisuudesta mielikuvituksen ja leikkisyyden maailmoihin, joita myös aikuiset tarvitsevat.

Lähteet:

Fuller, Danielle & Rehberg Sedo, DeNel 2014. “And Then We Went to the Brewery”: Reading as a Social Activity in a Digital Era. World Literature Today. https://www.worldliteraturetoday.org/2014/may-august/and-then-we-went-brewery-reading-social-activity-digital-era Luettu 23.11.2019

Pearl, Nancy 2006. Your Resource for One Book, One Community Program. With an Introduction and Tips from Nancy Pearl. RANDOM HOUSE, INC.  http://www.penguinrandomhouse.biz/libraries/pdfs/OneBook.pdf Luettu 23.11.2019

Kirjoittanut Laura Hokkanen

Kirjoittaja toimii lehtorina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja on toteuttanut Lukemisen unelmavuoden osioita Mikkelin seutukirjastolle.