Ajatustyötä tehdään lähes koko ajan, ja hyvät ideat voivat syntyä myös muualla kuin fyysisellä työpaikalla.Kuva: Freeimages.com

Onko kehittäminen oikeaa työtä?

08.10.2019

Usein kuulee sanottavan, että ”olin silloin oikeissa töissä” ennen siirtymistä esimerkiksi yliopiston tai ammattikorkeakoulun palvelukseen. Onko tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) oikeaa työtä?

Tilastokeskuksen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot vuonna 2017 olivat noin 6,2 miljardia euroa. Tämä luku sisältää kaikkien sektoreiden, niin yritysten, julkisen kuin korkeakoulusektorin TKI-menot. Verrattuna vuoteen 2016 TKI-toiminnan menot kasvoivat liki 250 miljoonaa euroa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnassa on meneillään vuositasolla noin 200 hanketta, joissa sovelletaan erilaisia tapoja ja metodeita. Xamkin hankesalkun koko on noin 60 miljoonaa euroa.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on tärkeä alueellinen kehittämisväline, joka vaikuttaa alueen kehittymiseen ja hyvinvointiin, edistää alueen yritystoimintaa, asiantuntemusta ja kilpailukykyä sekä luo uusia kansallisia ja kansainvälisiä innovaatioita. Myös yrittäjyyden edistäminen on yksi keskeisistä painopistealueista. Tämän tiedon valossa TKI-työ on hyvinkin tärkeää niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Erilaisia polkuja

Palataksemme niihin ”oikeisiin töihin” voidaan sanoa, että TKI-henkilöstölle on varmasti etua siitä, jos on ollut opiskelujen jälkeen esimerkiksi oman alan töissä ja kerännyt työkokemusta erilaisista ympäristöistä. Usein työelämässä asiat eivät mene kuitenkaan samoin kuin oppikirjojen esimerkit, ja usein joudutaan soveltamaan ratkaisuja niin koulunpenkiltä kuin työssä oppimalla. Välillä tulee virheitä ja välillä onnistumisia.

Toisaalta on monia, jotka jäävät esimerkiksi suoraan yliopistosta maisteriopiskelujen jälkeen yliopistolle tohtorikouluun ja väiteltyään siirtyvät tutkijoiksi ja saavat joskus mahdollisesti professorin viran. Työn kuvaan voi kuulua sekä opetusta että tutkimusta. Tällaisissa tapauksissa ulkopuolista työkokemusta on saatu vain mahdollisista kesätöistä tai harjoitteluista maisteri- ja kandivaiheessa. Tämäkin työpolku on hyvä, vaikkei ulkopuolista työkokemusta ole paljon. TKI-toiminnassa myös teoria ja akateeminen osaaminen ovat erittäin tärkeitä ominaisuuksia.

Yliopistoissa tutkimus on joiltain osin erilaista kuin ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakouluissa korostuvat kehittäminen ja innovaatiot, joilla on vahva yhteys alueen kilpailukyvyn ja osaamisen kehittämiseen. Yliopistot keskittyvät enemmän tutkimukselliseen puoleen. Nämä erot ovat kuitenkin vähenemään päin.

Idea voi tulla vapaa-ajalla

Tehtiin TKI-työtä sitten ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa, on se kuitenkin oikeaa työtä. Tutkimuksen tekemistä ei kuitenkaan suoraan voi verrata esimerkiksi liukuhihnatyöhön tai vastaavaan vain työpaikoilla toteutettavaan työhön. Ajatustyötä tehdään lähes koko ajan, ja hyvät ideat voivat syntyä myös muualla kuin fyysisellä työpaikalla. Ulkoillessa tai unissa voi tulla hyviä ideoita, jos vain aamulla muistaa kirjoittaa ne ylös.

Kirjoitustyö on myös oma lajinsa eli omanlainen prosessi, johon harjaantuu vain kirjoittamalla. Ensin pitää jäsennellä asiat ja materiaalit, jotta voi ylipäätänsä aloittaa kirjoittamisprosessin. Tarvitaan siis hyvä ja rauhallinen hetki. TKI-työ on hyvin polveilevaa, ja esimerkiksi palaverit, sähköpostit ja muut työasiat usein saattavat häiritä kirjoittamista ja ajatustyötä. Niiden jälkeen pitääkin uudestaan päästä mielentilaan, jossa varsinainen tutkimus- ja kehittämistyö on mahdollista.

Verkostoituminen on tärkeää

TKI-työn sisältöön kuuluu myös tiedon etsiminen, suunnittelupalaverit, workshopit, erilaiset seminaarit ja konferenssit. Eri tilaisuuksissa saadaan uutta tietoa niin tutkimuslaitoksilta kuin yrityksiltäkin, ja eri organisaatiot näkevät asian omasta perspektiivistä. Konferensseissa kuullaan toisten tutkimustuloksia ja näkemyksiä erilaisista tutkimusaihepiireistä ja tietysti esitellään omia tuloksia. Parhaimpia ajatustenvaihtokanavia ovat tilaisuuksissa järjestetyt verkostoitumistapahtumat, jossa vapaammin voidaan jutella aihepiiristä ja tutkimusmetodeista.

TKI-työ ei fyysisesti ole rankkaa, mutta se ei sovellu läheskään kaikille. Monilla saattaa olla hyviä ideoita siitä, miten asiat tulisi ratkaista, mutta saman asian pidemmälle työstäminen ja kehittäminen sekä raportiksi tai artikkeliksi saaminen onkin jo toinen juttu. TKI-ala työnä voi antaa myös paljon, sillä siinä saa jatkuvasti uutta tietoa aiheesta, joka itseä kiinnostaa ja voi pysytellä niin sanotusti aiheen aallon harjalla.

Kirjoittaneet Olli-Pekka Brunila ja Vappu Kunnaala-Hyrkki

Brunila toimii logistiikan tutkimuspäällikkönä ja Kunnaala-Hyrkki TKI-asiantuntijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Molemmilla on noin 10 vuoden työkokemus TKI-toiminnasta sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa.