Tarkistuslistat turvaavat hälytysajoa ja potilaskuljetuksia

Ensihoitoyksikön hälytysajon turvallisuutta on kohennettu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa laatimalla erityiset hälytysajon ja potilaskuljetuksen turvallisuuden tarkistuslistat.

Listat ovat osa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rahoittamaa Kohti turvallisempaa hälytysajoa II: Ensihoitoyksikön turvallisuuskriittinen miehistöyhteistyö -tutkimus- ja kehittämishanketta.

Hälytysajoksi kutsutaan tilannetta, jossa ambulanssi eli ensihoitoyksikkö käyttää hälytysvaloja ja sireenejä ilmoittaakseen kiireellisestä ajostaan muulle liikenteelle. Tutkimuksissa on todettu, että hälytysajo lisää merkittävästi ensihoitoyksiköiden liikennevahinkoja. (1,2) Hälytysajon on myös osoitettu olevan yksi merkittävimmistä työ-, potilas-, liikenne- ja kokonaisturvallisuuden riskitekijöistä ensihoidossa (2-8).

Hälytysajon turvallisuus ei ole riittävästi läsnä ensihoidon koulutuksessa tai palveluntuotannossa. Suomessa ei ole valtakunnallisesti yhtenevää mallia hälytysajon kouluttamiselle tai suorittamiselle. Hälytysajon turvallisuus ja sen kehittäminen ovatkin erittäin ajankohtaisia ja tärkeitä aiheita, joita on säännöllisesti huomioitu myös mediassa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tehdyssä aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että hälytysajon aikaiset riskitekijät liittyvät ensihoitoyksikön henkilöstöön ja ympäristöön (7).

Laaja kirjo inhimillisä riskitekijöitä

Ensihoitoyksikön henkilöstöön liittyvät hälytysajon riskitekijät sisältävät inhimilliset tekijät (human factors), joihin voidaan vaikuttaa CRM (Crew Resource Management) -työkaluilla.

Inhimilliset tekijät voidaan kuvata arvoina, tunteina, työskentelytapoina ja kokemuksina, jotka vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen. Päätöksenteko, tiedonkäsittely, asenteet, taidot ja resurssit ovat myös osa inhimillisiä tekijöitä. Inhimillisiin tekijöihin vaikuttavat yksilölliset ominaisuudet, kuten stressi, kiireen tunne ja väsymys. Inhimilliset tekijät ovat samoja riippumatta työskentely-ympäristöstä. (9,10)

CRM-työkalut voidaan määritellä toimintaohjeiksi tai -tavoiksi, joilla pyritään parantamaan turvallista tiimityötä. CRM-työkaluilla pystytään systemaattisesti vähentämään inhimillisten virheiden tapahtumista muuttamalla ihmisen käyttäytymistä kriittisissä kohdissa sekä harjoittelun avulla. CRM-työkaluja voidaan soveltaa ja hyödyntää myös ensihoitoyksikön hälytysajossa. (9-11)

Tarkistuslistojen kehittäminen ja pilottitutkimus

Aiempi tutkimustieto osoittaa, että hälytysajon turvallisuutta on tarpeellista tutkia ja kehittää CRM-näkökulmaa hyödyntäen (2,7,12). Käynnissä olevassa hankkeessa on kehitetty ensihoitoyksikön hälytysajon (Kuva 1) ja potilaskuljetuksen (Kuva 2) turvallisuuden tarkistuslistat. Tarkistuslistat ovat osa CRM-työkaluja, jotka auttavat varmentamaan, että tarvittavat toimenpiteet ovat tehtynä parantaen näin tiimityötä ja turvallisuutta (13).

Tarkistuslistojen sisältö muodostettiin yhteiskehittämisen menetelmin useissa työpajoissa, joissa oli osallistujina kokeneita ensihoidon ajokoulutuksesta vastaavia henkilöitä, hälytysajon asiantuntijoita ja ensihoidon lehtoreita. Tarkistuslistojen kohdat sekä takaosien selittävät tekstit muodostuivat asiantuntijanäkemysten perusteella.

Hälytysajo-tarkistuslista on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan ennen hälytysajona suoritettavaa ensihoitoyksikön liikkeelle lähtöä. Hälytysajolla tässä tapauksessa tarkoitetaan tilannetta, jossa ensihoitoyksikköä kuljetetaan hälytysvaloin ja/tai -äänin.

Potilaskuljetus-tarkistuslistan käyttö puolestaan on suunniteltu siten, että se käydään läpi ennen jokaista potilaskuljetusta riippumatta Hätäkeskukselle ilmoitettavasta varausasteesta tai siitä, suoritetaanko kuljetus hälytysajona vai normaaliajona. Teimme myös koulutusvideon yhteistyössä Darcmedian kanssa havainnollistamaan, miten muodostettuja tarkistuslistoja tulisi käyttää: https://www.youtube.com/watch?v=dnAD0K4rd5o&feature=youtu.be

Tarkistuslistoja pilotoitiin käytännön ensihoitotyössä kahden kuukauden ajan viidellä eri ensihoitoalueella Suomessa syksyllä 2019. Osallistuneille ensihoitajille tehtiin pilotin päätyttyä yksilöhaastattelut (n=30). Haastatteluaineistoa hyödynnetään tutkimuksessa, jonka tarkoituksena on selvittää, miten hälytysajon ja potilaskuljetuksen turvallisuuden tarkistuslistat koettiin käytännön ensihoitotyössä. Tutkimus tullaan julkaisemaan kansainvälisenä vertaisarvioituna tutkimusartikkelina.

Lähteet:

1. Tennyson, J., Maranda, L., Darnobid, A., 2015. Knowledge and Beliefs of EMS Providers toward Lights and Siren Transportation. West J Emerg Med. 2015 May; 16(3): 465–471.

2. Sanddal, N., Albert, S., Hansen, J., Kupas, D., 2008. Contributing factors and issues associated with rural ambulance crashes: literature review. Prehosp. Emerg. Care 12 (2), 257–267.

3. Slattery, D.E., Silver, A., 2013. Hazards of providing care in emergency vehicles: an opportunity for reform. Prehosp. Emerg. Care 3, 388–397.

4. Bentley, M.A., Levine, R., 2016. A national assessment of the health and safety of emergency medical services professionals. Prehosp. Disaster Med. 31, 96–104.

5. Blau, G., Gibson, G., Hochner, A., Portwood, J., 2012. Antecedents of emergency medical servicehigh-riskbehaviors: drinking and not wearing as seatbelt. J. WorkplaceBehav. Health 27 (1), 47–61.

6. Brice, J., Studnek, J.R., Bigham, B.L., Christian Martin-gill, C., Custalow, C.B., Hawkins, E., Morrison, L., 2012. EMS provider and patient safety during response and transport: proceedings of an ambulance safety conference. Prehosp. Emerg. Care 16, 1.

7. Koski A, Sumanen H. The risk factors Finnish Paramedics recognize when performing emergency response driving. Accident Analysis and Prevention 2019A;125:40–48.

8. Maguire, B.J., Hunting, K.L., Smith, G.S., Levick, N.R., 2002. Occupational fatalities in emergency medical services: a hidden crisis. Ann. Emerg. Med. 40, 6.

9. Alavosious, M. P., Houmanfar, R. A., Anbro, S. J., Burleigh, K., Hebein, C., 2017. Leadership and crew resource management in high-reliability organizations: a competency framework for measuring behaviors. Journal of Organizational Behavior Management 2017, Vol. 37, No. 2, 142–170.

10. Gross, B., Rusin, L., Kiesewetter, J., Zottmann, J.M., Fischer, M.R., Prückner, S., Zech, A., 2019. Crew resource management training in healthcare: a systematic review of intervention design, training conditions and evaluation. BMJ Open 2019; 9(2): e025247.

11. Bennet, S.A., 2017. Aviation’s Normal Operations Safety Audit: a safety management and educational tool for health care? Results of a small-scale trial. Risk Manag. Healthc. Policy (10), 147–165.

12. Kahn CA, Pirrallo R, Kuhn E. 2001. Characteristics of Fatal Ambulance Crashes in the United States: An 11-year Retrospective Analysis. Prehospital Emergency Care 5:261-9.

13. Ricci, M. A., & Brumsted, J. R. (2012). Crew resource management: Using aviation techniques to improve operating room safety. Aviation Space and Environmental Medicine, 83(4), 441–444.