Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vaikuttaa myös Suomen luontoon. Kuva: Satu Huurtomaa

Kiertotalous auttaa luontoa ja ilmastoa

07.12.2020

Koronaviruspandemia on myllännyt maailmaamme ja laittanut monet asiat uusiksi. Monilla on herännyt huoli siitä, kuinka ympäristökysymysten käy pandemian riepotellessa meitä. Koronavirus on vakava uhka, mutta yhtä ajankohtaisia ja vakavia uhkia ovat luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ilmaston lämpeneminen.

Tänä syksynä ilmestynyt WWF:n (2020) Living Planet -raportti kertoo hälyttävästä tilasta – villieläinten populaatiot ovat kutistuneet huolestuttavaa vauhtia. Maankäytön muutoksia sekä ylikulutusta pidetään eniten haittaa aiheuttaneina tekijöinä planeettamme eliöstölle.

Meriympäristöissä liikakalastus sekä erilaiset haitalliset aineet kuten raskasmetallit ja mikromuovit ovat merkittäviä uhkia merieliöille. Jo tässä vaiheessa ihminen on onnistunut aiheuttamaan planeetan muille eliöille suurta haittaa.

Muutos on nyt nopeaa

Tästä herää kysymys: kuinka pahaksi tilanne vielä menee, mikäli ilmasto jatkaa lämpenemistään näin hälyttävää vauhtia? Planeettamme historiassa on toki ennenkin ollut lämpimiä ja kylmiä kausia, sukupuuttoaaltojakin, mutta muutokset Maan ilmastohistoriassa eivät ole aiemmin tapahtuneet näin nopeasti. Sukupuuttoon on kuollut jo nyt valtava määrä lajeja, eivätkä nisäkkäätkään ole turvassa.

Nykyisen ilmastonmuutoksen seurauksena ensimmäinen nisäkäslaji, Australiassa elänyt riuttamosaiikkirotta julistettiin sukupuuttoon kuolleeksi vuonna 2016 (WWF 2020). Mikäli ilmaston lämpenemistä ei saada kuriin, näistä valitettavista uutisista saattaa tulla meille arkipäivää.

Kiertotaloudella monia hyötyjä

Jotain siis olisi tehtävä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Liikkumis- ja syömistottumusten muutosten ohella kiertotalouden on ajateltu nousevan tärkeäksi tekijäksi planeettamme hyvinvointia ajatellen, ja kiertotalous tulee luultavasti olemaan entistä merkittävämmässä roolissa tulevaisuuden yhteiskunnassa.

Mitä kiertotalous sitten tarkoittaa, ja kuinka se näkyy arjessamme? Vastaus riippuu pitkälti siitä, keneltä kysyy – tavallinen kuluttaja mieltää kiertotalouden varmasti eri tavoin kuin suuren tuotantolaitoksen pomo.

Kuluttajat voivat nähdä kiertotalouden esimerkiksi tavaroiden jakamisena kuten kaupunkipyörinä sekä tavaroiden kierrättämisenä kuten kirpputoritoimintana. Teollisuudessa puolestaan kiertotalous näkyy tuotannossa syntyneiden sivu- ja jätevirtojen päätymisenä jonkin täysin uuden tuotteen raaka-aineiksi.

Oli mittakaava kumpi tahansa, kiertotaloudessa on pohjimmiltaan kysymys siitä, että toisen tarpeettomaksi jäänyt materiaali saa jatkaa elinkaartaan jonkun toisen käsissä.

Irti kertakäyttökulttuurista

Kiertotaloudessa materiaalivirrat saadaan kiertoon ja päästään eroon kertakäyttökulttuurista. Ajatusmalli, jossa raaka-aineet otetaan luonnosta, valmistetaan tuote, käytetään kerran ja heitetään kaatopaikalle kun sitä ei enää tarvita, ei ole planeettamme hyvinvoinnin kannalta todellakaan se paras mahdollinen. Tehostamalla materiaalikiertoa neitseellisten raaka-aineiden tarve vähenee, joten luonnontilaisia maastoja joudutaan muokkaamaan vähemmän. Tällä tavoin taataan eliöille sen tarvitsema elintila.

Materiaalien kierto myös vähentää hiilidioksidipäästöjä – esimerkiksi rakentamisessa sementtiä voidaan osittain korvata kiertotalousmateriaaleilla, jolloin sementin valmistuksessa syntyvät hiilidioksidipäästöt jäävät vähäisemmiksi. Samalla sementin pääraaka-aineena toimivan kalkkikiven louhinnan tarve vähenee.

Ihmisten asenteet ratkaisevat

Tulevaisuudessa raaka-aineiden talteenotto jätevirroista tulee korostumaan. Menetelmät arvokkaiden raaka-aineiden, kuten metallien, talteenottamiseksi esimerkiksi jätteenpoltossa syntyvistä tuhkista kehittyvät koko ajan. Monien visioissa onkin se, ettei tulevaisuudessa tarvittaisi enää kaatopaikkoja, vaan kaikki jäte saataisiin hyötykäytettyä tavalla tai toisella.

Suurimpina haasteina kiertotalousmateriaalien käytölle voidaan nähdä ihmisten asenteet. Olemmeko valmiita pääsemään eroon siitä ajatuksesta, että uusi materiaali on parempi vaihtoehto kuin kerran käytetty tai kierrätetty? Viime aikoina ilmassa on kuitenkin ollut kuluttajien nouseva arvostus kiertotalousmateriaaleja kohtaan. Valoa tunnelin päässä on siis näkyvissä.

Lähde:

WWF. 2020. Living Planet Report 2020 – Bending the curve of biodiversity loss. Almond, R.E.A., Grooten M. ja Petersen, T. (toim). WWW-dokumentti. Saatavissa: https://livingplanet.panda.org/en-us/. [viitattu 2.10.2020].

Kirjoittanut Satu Huurtomaa

Kirjoittaja työskentelee tutkimusinsinöörinä metsän, ympäristön ja energian vahvuualalla Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.