”Haluaisin saada palkkaa enkä vain elää tuilla” – nuorten ajatuksia uraohjauksesta ja urasuunnitelmien kipupisteistä

Mielikuvat työttömistä tai ilman koulupaikkaa olevista nuorista ovat julkisessa keskustelussa usein ankeita. Nuoria pidetään haluttomina tai kykenemättöminä kiinnittymään työelämään tai urapolulle johdattelevaan ohjausprosessiin.

Nuorten urasuunnittelutaitoja ja urasuunnitelmien muodostumisia on kehitetty paljon viime vuosina erilaisin lähestymistavoin. Kehittämisen kohteena on ollut erityisesti opintojen nivelvaiheissa olevien perusasteelta toiselle asteelle siirtyvien nuorten ja NEET-nuorten (Not in Employment, Education or Training) urasuunnittelutaitojen ja valmiuksien kehittäminen.

Urapoluilla etenemisessä ei ole aina kyse nuoren motivaatiosta, viitsimisestä tai kyvystä, vaan myös ohjauksen erilaisten muotojen sopivuudesta yksilön tapaan ja kykyyn toimia yhteiskunnassa. Yksilöllinen hyvinvointi määrittää paljon kykyä edetä urapoluilla, ja hyvinvointia voi tukea myös luovin keinoin. Pelikulttuurin sitominen urakeskusteluun ja -ohjaukseen on myös yksi tapa kehittää nuorten uraohjausta ja -polkuja.

Ura- ja työelämäohjausta pelillisin keinoin

Urasuunnitteluvalmiudet ja -taidot ovat metakognitiivisia taitoja, jotka kehittyvät koko elämän ajan. Taitojen kehittymiseen vaikuttavat useat tekijät, muun muassa yksilön oman elämänkentän tapahtumat, kyky pohtia ja jäsentää itseään suhteessa tulevaisuuteen, oman osaamisen tunnistaminen, päätöksentekokyky, vuorovaikutussuhde yhteisöön, yksilön itsetuntemus ja resilienssikyky sekä saadun ohjauksen saatavuus, määrä ja laatu.

Uraohjaus edellyttää myös ohjauksessa käytettävien menetelmien ja toimintatapojen kehittämistä ja valikoimien laajentamista nuoria houkuttelevaksi. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun WayPoint-hankkeessa uraohjausta ja -polkuja lähestytään pelillisin keinoin.

Kymenlaaksolaisten työttömien, ilman keskiasteen koulutusta olevien nuorten työelämä- ja koulutuspolkuja tuetaan välietappien kautta. Ohjausta sijoitetaan Hamina 1810 – Työ ei koskaan muutu -roolipelin tarinan oheen. Nuoret ovat myös osallistuneet työkokeilun kautta hankkeeseen, tutustuneet ja osallistuneet pelipajojen tarjoamiin pelialan työtehtävien ja yleisten työelämätaitojen harjoittamiseen ja olleet mukana kehittämässä pelin sisältöjä.

Kehitettävällä pelillä pyritään vastaamaan niiden nuorten tarpeisiin, joita tarinallisuus, pelillisyys ja pelaamisen avulla oppiminen tukee käsitellessä uravalintojen muodostumista ja siihen tarvittavaa ongelmaratkaisukykyä tai päätöksentekoa.  Peli on vaihtoehtoinen tapa tavoittaa urasuunnitteluun ja uravalmennukseen liittyvä ohjaus.

Nuorten mielipiteitä saadusta ohjauksesta ja ohjauksen tarpeesta

Pelin ohjausmoduulin kehittämisen tueksi kymenlaaksolaisille nuorille toteutettiin syksyllä 2021 verkkokysely ohjauksen tarpeista. Kyselyyn vastasi yhteensä 85 alle 29-vuotiasta nuorta. Vastaajista 75 %:lla oli joko perusasteen tutkinto (23 %) tai ammatillinen perustutkinto (52 %). Lopuilla vastaajista oli ylioppilastutkinto (8 %), tai alempi/ylempi korkeakoulututkinto (yht. 17 %).

Vastaajista 34 %:lla opinnot olivat keskeytyneet. Keskeyttämisen syyt perustuivat useimmiten väärään alavalintaan, kouluympäristössä viihtymättömyyteen, henkilökohtaisiin syihin, oppimisvaikeuksiin tai terveydellisiin syihin.

Kun nuorilta kysyttiin ohjauksen ja avun saatavuudesta koulutus-, ammatinvalinta- tai työelämäkysymyksiin, 61 % vastaajista ilmoitti perheen ja läheisten tukeneen siinä eniten. Seuraavaksi eniten apua ja ohjausta nuoret olivat saaneet TE-palveluista (51 %) ja oppilaitosten opinto-ohjauksesta (39 %).

Keskeisimmät asiat, joihin nuoret tarvitsevat ohjausta ja apua, olivat ammatinvalinta, erilaiset koulutusvaihtoehdot, omaan hyvinvointiin ja talousasioihin liittyvät asiat sekä työnhakuun liittyvät asiat.

Nuorten urasuunnitelmia tukevia tekijöitä olivat muun muassa koulutuksen ja työn siirtymävaihe: kuka suosittelisi minua työpaikalle, miten oman alan työpaikan löytää, miten töitä haetaan, kuten miten hakulomake täytetään tai miten ansioluettelo tehdään.

Uravalintojen pohdintaa halutaan aiemmin

Nuoret kaipaavat myös aiempaa varhaisemmin tietoa ja vaihtoehtojen pohtimista eri ammattialoista ja siitä, mikä ala työllistää hyvin.  Nuoret totesivat, että perusopetuksen kahdeksannella luokalla aloitettu ammatinvalintaan liittyvä asioiden käsittely on liian myöhäistä. Tietoa ja pohdinta-aikaa tulisi olla enemmän ennen varsinaista yhteishakua.

Nuorten mielestä ohjauksessa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti jokaisen yksilöllisiin ominaisuuksiin ja vahvuuksiin sekä riittävän ajoissa saatavaan tukeen oppimisvaikeuksien kohdalla. Ammatinvalintaan tai työpaikkojen etsintään liittyvän tiedon nuoret saavuttivat parhaiten TE-palvelujen, oppilaitosten, Opintopolku.fi:n, sosiaalisen median ja lähipiirin kautta.

Lähipiirin antama tuki ja ohjaus on tärkeässä roolissa

Kyselyn tuottama tulos on yhteneväinen muiden kyselyjen ja tutkimusten kanssa. Lähipiirin osuus vastauksissa yllätti positiivisesti. Nuorten saama tuki ja ohjaus lähipiiriltä on merkittävässä roolissa, jota voisi jatkossa myös vahvistaa enemmän.

Vaikka nuoret ovat ikäkehityksessään murrosvaiheessa ja irtaantumassa perheestään aikuisuuden maailmaan, niin silti vanhempien ja läheisten puoleen käännytään, ja sieltä saadaan tukea ja apua. Tämä on hyvä viestim eikä läheisten roolia palveluita kehittäessä tule unohtaa.

”Miten hakea, mistä hakea töitä, mikä työpaikka olisi itselle parhain tähän elämän vaiheeseen?”

Nuorten antamien vastausten avulla peliin sijoitettavaa ohjausmoduulia voidaan tarinallistaa vastaamaan paremmin nuorten ohjauksen tarpeita. Peli sisältää muun muassa tehtäviä, joissa pelaaja voi omatoimisesti käydä lukemassa tietoa infotaululta työhön ja koulutukseen liittyvistä tietolähteistä, avoimista työpaikoista, kysyä neuvoa pelin työelämämentorilta tai täyttää työpaikkahakemusta pelin alussa pelihahmolleen valitsemillaan, pelin aikana kertyneillä ominaisuuksilla.

Ohjaus asemoituu tarinalliseen kehykseen, jota pelaaja hyödyntää joko mielikuvituksensa avulla tai sijoittaa itsensä tarinan pelihahmon sisälle ja tiedostamattaan oppii pelaajana työelämätaitoja itse. Joskus epäsuora ja tarinan avulla saatu tieto opettaa meille enemmän kuin suoraan annettu tieto.

Lähteet

Laajala, T., Lehtelä, P-L., Mäki-Hakola, H. & Jussila, A. 2021. Urasuunnitteluorientaation kehittäminen tukee oppijaa kokonaisvaltaisesti. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 92. Hakupäivä 16.11.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202101283084.

Sultana, R. 2012. Learning career management skills in Europe: a critical review. Journal of Education and Work 25, 225–243. Journal of Education and Work 25 (2), 225¬–248.