Maahanmuuttajaäidin työttömyys voi periytyä äidiltä tyttärelle

Suomessa maahanmuuttajanaisten työllistyminen on heikkoa muihin pohjoismaihin verrattuna. Palvelumuotoilun täydennyskoulutus auttaa verkostoitumaan työelämään ja lisää ammattitaitoa kehittämistehtävissä.

Maahanmuuttajanaisten työllistymisen vaikeus on yhteiskunnallinen ongelma, joka heikentää yhteiskunnan taloudellista kantokykyä. Maahanmuuttajanaisten työllistymisprosentti on Suomessa matalampi kuin muissa pohjoismaissa.

Matalan työllisyysprosentin katsotaan johtuvan joiltain osin työttömyysetuuksista ja pitkien hoitovapaiden mahdollisuuksista, hoitovapaan kaltaisia etuuksia muissa pohjoismaissa ei ole. Kotihoidontukea ja hoitovapaata hyödyntävät maahanmuuttajanaiset kantaväestöä useammin ja pidempään.

Huono työllistyminen heikentää myös toisen polven työllistymisen mahdollisuuksia. Elinkeinoelämän valtuuskunnan arviossa kerrotaan, että maahanmuuttaja taustaisten äitien työllisyys parantaa tyttärien koulumenestystä ja työllistymisen mahdollisuuksia. On tutkittu, että työelämässä olevien, Euroopan ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajanaisten tyttärillä on 16 % parempi työllistymisprosentti kuin pitkään kotiäitinä olleiden maahanmuuttajanaisten tyttärillä.

Koulutuksen tuloksista kertovan PISA-tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien Suomessa syntyneiden lasten koulumenestys ja valmiudet ovat heikompia kuin samanikäisen kantaväestön lasten koulumenestys. Osaksi tämän katsotaan johtuvan maahanmuuttajien lasten pitkästä kotihoidosta. Heikko koulumenestys peruskoulussa heijastuu myös toiseen asteen koulumenestykseen.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan Suomen työllisyyspolitiikka on muihin pohjoismaihin verrattuna passiivista. Ruotsissa ja Tanskassa palkkatuella työllistyy, osallistuu koulutuksiin tai tuettuun työhön 70 % työllisyyspolitiikan piirissä olevista maahanmuuttajista, kun Suomessa vastaava luku on 35 %. (Kurronen 2021.)

DiversCity – mahdollisuus maahanmuuttajanaisille

DiversCity-hankkeessa tarjotaan monimuotoista ja digitaalista palvelumuotoilun koulutusta koulutetuille maahanmuuttajanaisille. Koulutuksen tavoitteena on edistää maahanmuuttajanaisten työllistymistä erilaisiin kehittämistehtäviin ja edistää heidän digitaalista palvelumuotoilun osaamistaan.

DiverCity toteuttaa kolme koulutuskierrosta, joiden aikana tavoitteena on kouluttaa yhteensä 100 maahanmuuttajanaista Uudenmaan ja Kymenlaakson alueella. Koulutuksissa työstetään yritysten, julkisten organisaatioiden tai yhdistysten antamia toimeksiantoja palvelumuotoilun menetelmin ja verkostoidutaan samalla erilaisten organisaatioiden kanssa. Ensimmäinen koulutuskierros aloitettiin marraskuussa 2021 Laurean kampuksella Leppävaarassa.

Koulutukselle on selkeästi tarvetta, sillä se on herättänyt paljon kiinnostusta maahanmuuttajanaisten verkostoissa. Hakijoita koulutukseen oli yli tavoitemäärän. Kaikki kiinnostuneet eivät mahtuneet mukaan ensimmäiselle koulutuskierrokselle, mutta onneksi lisää koulutusta on tulossa. Kymenlaakson koulutus alkaa maaliskuussa 2022 Kouvolan kampuksella. Kolmas koulutuskierros tullaan aloittamaan Uudellamaalla loppuvuodesta 2022.

Toimeksiantajana toimivilla yrityksillä on mahdollisuus vahvistaa digitaalisten ratkaisujensa käyttäjäkeskeisyyttä ja sopivuutta monimuotoisille kohderyhmille.  Lisätietoa kiinnostuneille toimeksiantajille ja osallistujille löytyy Xamkin hankesivulta DiversCity – XAMK.

Lähde:

Kurronen, S. 2021. EVA arvio. Maahanmuuttajanaisten loukku. WWW-dokumentti. Saatavissa: eva-arvio-030.pdf [viitattu 14.10.2021.]