Opiskelijoiden näkymä työelämään kaipaa vahvistusta

Lähes puolet Koulutusportin kyselyyn vastanneista toisen asteen opiskelijoista ei osannut sanoa, mihin haluaisi työllistyä opintojen jälkeen. Konkreettiset työtehtävät ja ammatit mietityttivät myös fokusryhmiin ja työpajoihin osallistuneita opiskelijoita.

Koulutusportti-hanke on kartoittanut opiskelijoiden kokemuksia ja tarpeita koulutukselle kevään 2021 aikana. Tavoitteena on vahvistaa Etelä-Savon vetovoimaisuutta koulutusmaakuntana opiskelijalähtöisesti. Houkuttelevien koulutuspolkujen avulla pyritään helpottamaan osaavan työvoiman saatavuutta ja parantamaan sen myötä maakunnan elinvoimaisuutta.

Koulutuspolkuja opiskelijalähtöisesti

Palvelumuotoiluprosessin ja osallistavien menetelmien avulla varmistetaan, että lopputulos on aidosti käyttäjiä, eli opiskelijoita sidosryhmineen, huomioiva. Prosessi on aloitettu tutustumalla jo olemassa olevaan koulutustarjontaan ja elinkeinoelämän osaamistarpeeseen, ennakoimalla tulevaa ja kuulemalla opiskelijoita eri koulutusasteilta.

Opiskelijat ovat päässeet kertomaan toiveistaan ja kokemuksistaan haastatteluissa, fokusryhmissä, työpajoissa ja kyselyssä (108 vastaajaa). Lisäksi opiskelijaymmärrystä on koottu aiemmista tutkimuksista, jotka ovat keskittyneet uraohjaukseen sekä oppimiseen.

Lopulta on muodostettu kolme opiskelijaprofiilia, joiden avulla Koulutusportin esiin nostamia koulutuspolkuja ja niistä tehtävää viestintää voidaan kohdistaa ja testata.

Kolme profiilia – useita painotuksia

Koulutusportin kohderyhmä on laaja. Se kattaa sekä toisen asteen ja korkea-asteen opinnot että vapaan sivistystyön. Mukaan mahtuu niin tutkinto-opiskelijoita että avoimia opintoja suorittavia. Muodostetut kolme profiilia – Määrätietoinen, Tunnollinen ja Ajelehtija – painottuvat luonnollisesti eri tavoilla eri kohderyhmissä.

Määrätietoisille opiskelijoille yhteistä on tavoitteellinen eteneminen ja usko omaan pärjäämiseen. Korkea-asteella opiskelevat Määrätietoiset ovat yleisesti myös hyvin itseohjautuvia ja tekevät koulutusvalintoja itse tietoa etsien. Toisella asteella kokemus ja näkemys asioista ei vielä ole täysin kehittynyt: opiskelijat kaipaavat enemmän henkilökohtaista ohjausta edetäkseen kohti päämäärää.

Tunnollinen-profiili puolestaan kaipaa tukea ja vahvistusta valinnoilleen. Tunnollisille on tyypillistä eteneminen annettujen ohjeiden mukaisesti: liian suuri määrä valintoja vain hämmentää. Tunnollinen arvostaakin valmiita ratkaisuja ja havainnollisia koulutuspolkuja. Erityisesti toisella asteella Tunnolliset hakevat turvallisia vaihtoehtoja, mikä näkyy esimerkiksi oppilaitoksen sijainnin valinnassa.

Ajelehtija-profiiliin kuuluu päämäärättömiä etsijöitä, alisuoriutujia ja kriittisesti koulutukseen suhtautuvia, joita kaikkia yhdistää kapea tulevaisuushorisontti. Joukossa on myös niitä, joilla on suuri riski pudota koulutuspolulta. Ajelehtijoille merkityksellistä on hyvä ilmapiiri ja porukka. Onnistumisen kokemukset ja käytännönläheiset esimerkit kannustavat eteenpäin. Koulutuspolkujen pitää olla joustavia ja viestiä tulevaisuuden mahdollisuuksista havainnollisesti.

Optimismia ja päätöksenteon vaikeutta

Valtaosa kyselyyn osallistuneista opiskelijoista (92 %) suhtautuu optimistisesti tulevaisuuteen. Kyselyssä esitettiin myös profiileja kuvaavia väitteitä. Niiden pohjalta voidaan hahmotella suuntaviivoja siitä, kuinka suuri osa vastaajista voisi edustaa kyseistä profiilikuvausta.

Kolmas osa vastaajista kertoo opintojen suunnittelun olevan helppoa ja valintojen sujuvan itsenäisesti (Määrätietoinen). Toinen kolmannes haluaa valita valmiista vaihtoehdoista, mutta kokee opintojen suunnittelun muuten sujuvan hyvin (Tunnollinen). Joka neljäs kokee tarvitsevansa apua, koska ei hahmota, mitä koulutukseen liittyviä valintoja tulisi tehdä (Tunnollinen tai Ajelehtija).

Lähes 10 % on vastannut, että ei ole kiinnostunut valintojen tekemisestä ja ottaa, mitä käsketään (Ajelehtija). Loput vastaajat ovat ilmoittaneet kokevansa haasteita, koska haluaisivat valita kaikki vaihtoehdot.

Vastauksia opiskelijoiden tarpeisiin

Koulutustoimijoiden yhteistyö jatkuu, jotta eteläsavolainen koulutus koettaisiin aiempaa houkuttelevampana vaihtoehtona, ja maakunta parantaisi pitovoimaansa erityisesti nuorten kohdalla. Koulutuspoluista kohti työelämää pyritään kertomaan entistä havainnollisemmin esimerkiksi opiskelija- ja uratarinoiden avulla sekä luomalla viestintää tukeva digitaalinen koulutusseikkailu.

Keskeistä on myös konkreettisten työelämänäkymien avaaminen. Kautta linjan opiskelijoiden vastauksissa korostuu tarve ymmärtää oma tekeminen osana suurempaa kokonaisuutta.