Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus avaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia
02.06.2021Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk tarjoaa nyt toista kertaa valmentavaa koulutusta, jonka tavoitteena on, että mahdollisimman moni opiskelija pystyisi tämän koulutuksen jälkeen hakeutumaan tutkinto-opiskelijaksi.
Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat aliedustettu ryhmä korkeakouluissa (Taustalla on väliä 2020, 11). Maahanmuuttajien korkeakouluttautumista hidastaa puutteellinen suomen kielen taito (Lepola 2017, 10–11). Ratkaisuna näihin haasteisiin Xamkissa järjestetään valmentavaa koulutusta.
Koulutuksen laajuus on valtakunnallisten Korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmasuositusten (2019) mukaisesti 30 opintopistettä (op), ja koulutus sisältää kielten ja muiden oppimisvalmiuksien opintoja. Koulutuksen aikana valmentavan opiskelijat tutustuvat myös eri koulutusaloihin.
Valmentavan koulutuksen rakenne:
– Valmiudet korkeakouluopintoihin, 5 op
– Korkeakouluopinnot ja suomi toisena kielenä 1 (B1) / Sosiaali- ja terveysala ja suomi toisena kielenä 1 (B1), 5 op
– Korkeakouluopinnot ja suomi toisena kielenä 2 (B1) / Sosiaali- ja terveysala ja suomi toisena kielenä 2 (B1), 5 op
– Korkeakouluopinnot ja suomi toisena kielenä 3 (B2) / Sosiaali- ja terveysala ja suomi toisena kielenä 3 (B1), 5 op
– Matematiikan valmentavat opinnot / Sosiaali- ja terveysalan matematiikan valmentavat opinnot, 5 op
– Englannin kielen valmentavat opinnot / Sosiaali- ja terveysalan englannin kieli ja viestintä, 5 op
Koulutus on käynnistynyt nyt kaksi kertaa: syksyllä 2020 monialaiselle 50 opiskelijan ryhmälle ja keväällä 2021 sosiaali- ja terveysalalle suuntautuvalle 40 opiskelijan ryhmälle. Koulutus käynnistyy uudelleen keväällä 2022.
Xamkin valmentavaan koulutukseen osallistuminen on mahdollista eri elämäntilanteissa oleville opiskelijoille. Opiskelu tapahtuu paikkariippumattomasti verkossa, ja opetusta on pääsääntöisesti kello 16:n jälkeen. Opetus järjestetään Teamsissa, ja useimmista tapaamisista tehdään tallenne, mikä tukee heterogeenisen ryhmän tarpeita: opiskelija voi katsella ja kuunnella tallenteita useaan kertaan.
Suomea ja sote-alaa osallistaen
Suomen kielen opintojaksojen sisällöissä kieli ja alakohtaisuus ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Vuorovaikutus toteutuu tiimiopettajuutena sekä Teams-oppitunneilla ja tehtävissä. Opiskelijat esimerkiksi pohtivat, mitä voi oppia alasta lukemalla suomenkielistä kaunokirjallisuutta.
Lehtorit Malla Koivupiha ja Elina Jouppila toteavat, että opiskelijoiden työskentely on ollut innostunutta ja oivaltavaa, mikä lisää opettajien luottamusta osallistaa opiskelijoita opettajavetoisten oppituntien sijaan. Opettajien keskinäinen luottamus tiimityöskentelyssä heijastuu oppimisen ilmapiiriin ja motivaatioon.
Englantia eritasoisille
Valmentavan koulutuksen englantia opettavat lehtorit Slaveya Hämäläinen ja Hanna Aronen. Ennen monialaisen koulutuksen englannin opintojaksoa opiskelijat tekivät testin, jonka perusteella luotiin kaksi lähtötasoryhmää, joilla kummallakin oli oma opettajansa.
Opiskelijoiden lähtötasot olivat vaihtelevia, mikä toi opintojakson käytännön toteutukseen omat haasteensa. Kaikille opiskelijoille pyrittiin kuitenkin luomaan yhtäläiset mahdollisuudet osallistua opetukseen ja pienryhmätyöskentelyyn. Esimerkiksi pienryhmätehtäviä mukautettiin eri tasoille sopiviksi ja tapaamisissa käytettiin englannin lisäksi tarvittaessa myös suomea.
Opiskelijoiden ja opettajien kokemus opintojaksosta oli positiivinen – opiskelijat arvostivat erityisesti sitä, että joka oppitunnilla ryhmä ja opettaja keskustelivat yhdessä asioista.
Digitaitoja opiskeluun ja arkeen
Lehtorit Sirpa Juusola, Päivi Korhonen ja Elina Jouppila luotsaavat Valmiudet korkeakouluopintoihin -jaksoa. Jakson tavoitteena on, että opiskelijat tunnistavat vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan opinnoissaan. Opintojaksolla perehdytään opiskelussa tarvittaviin digitaalisiin järjestelmiin. Lisäksi opiskelija kehittää muita opiskelu-, ryhmätyö- ja viestintätaitojaan.
Digitaalisia korkeakouluvalmiuksia opiskellaan asiantuntijaluennoilla, teemapajoissa ja henkilökohtaisilla vastaanotoilla. Koulutuksen orientaatioviikolla opiskelijat saavat Xamkin asiantuntijoiden ohjausta muun muassa Teamsin, Learnin ja OneDriven käyttöön.
Myöhemmin koulutuksen aikana hakijapalveluiden asiantuntija kertoo yhteishausta ja opiskelumahdollisuuksista suomalaisissa korkeakouluissa. Päivi Korhosen luotsaamien teemapajojen aiheina ovat esimerkiksi Padlet, Screencast-O-Matic, Canva ja YouTube.
Lopputyönä valmistuu jokaisen opiskelijan oma video-CV. Muutaman kerran kuukaudessa järjestetään digivastaanotto, jonne opiskelija voi tulla erilaisten teknisten pulmiensa kanssa.
Fiilispäiväkirjat oppimisen reflektoinnin apuna
Tärkeä osa Valmiudet korkeakouluopintoihin -opintojaksoa on myös oman osaamisen ja oppimisen reflektointi. Opiskelijat kirjoittavat neljä kertaa koulutuksen aikana fiilispäiväkirjaa, joka palautetaan opettajalle ja jonka teemoja käsitellään myös pienryhmissä. Taulukossa 1 näkyvät monialaisen valmentavan koulutuksen fiilispäiväkirjojen aiheet ja tärkeimmät opiskelijoiden esiin tuomat ajatukset.
Taulukko 1. Kooste opiskelijoiden fiilispäiväkirjoista
| Aiheet | Tärkeimmät ajatukset | |
| Päiväkirja 1 (syyskuun 2020 loppu) | • Ensimmäisen kuukauden fiilikset • Toiveet ja odotukset koulutukselle • Omat vahvuudet ja kehittämiskohteet |
+ hyvä motivaatio + pienryhmätyöskentely + opiskelumateriaalit + tuki ja kannustus – ajankäytön haasteet – opiskelijoiden heterogeenisyys |
| Päiväkirja 2 (marraskuun 2020 loppu) | • Opiskelutaidot • Onnistumisen kokemukset • Stressin hallinta |
+ digitaidot + tavoitteen tärkeys + opintojen hyödyllisyys – tiiviit aikataulut |
| Päiväkirja 3 (helmikuu 2021) | • Roolit ryhmässä • Missä kehittynyt • Missä vielä kehitettävää |
+ hyvä ilmapiiri + taitojen kehittyminen monipuolisesti – mitä enemmän oppii, sitä enemmän huomaa, että on vielä opittavaa |
| Päiväkirja 4 (huhtikuu 2021) | • Tulevaisuudensuunnitelmat • Suurin opittu asia • Opitun reflektointi • SWOT – minä oppijana |
+ positiivinen mieli koulutuksen loppuessa + rohkeus ja itseluottamus lisääntyneet + armollisuus itselle + sisu, asia kerrallaan |
Fiilispäiväkirja toimi hyvin reflektoinnin välineenä. Opiskelijat kertoivat, että fiilispäiväkirjan kirjoittaminen auttoi heitä ilmaisemaan tunteita, havainnoimaan omaa oppimista ja kehittymistä, tekemään yhteenvetoa opituista ja opittavista asioista ja harjaantumaan kirjottamisessa. Fiilispäiväkirjassa voitiin myös ilmaista koulutukseen liittyvää palautetta ja toiveita. Eräs opiskelija kirjoitti, että fiilispäiväkirja “auttaa järjestämään ajatuksia ja tajuamaan paremmin omiani tavoitteita”.
Monikulttuurisuuden ymmärrystä opettajille
Valmentava koulutus tarjoaa opiskelijoille hyödyllisiä tietoja ja taitoja. Koulutus on myös opettajille avartava kokemus pedagogisten ratkaisujensa ja aihepiirinsä ansiosta. Niin opiskelijoiden kuin opettajien monikulttuurinen ymmärrys kasvaa, ja sensitiivisten toimintatapojen vahvistuminen mahdollistuu.
Lähteet
Korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmasuositukset. 2019. Valmentavasta valmiiksi -hanke. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.valmentavakoulutus.fi/pluginfile.php/2/course/section/1/Korkeakouluopintoihin_valmentavan_koulutuksen_opetussuunnitelmasuositukset.pdf?time=1573164172074 [viitattu 10.5.2021].
Lepola, L. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2017:15. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf [viitattu 4.5.2018].
Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. 2021. Tiivistelmät 2:2020. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://karvi.fi/publication/taustalla-on-valia/ [viitattu 10.5.2021].
