Ihmisaivot tarvitsevat hidastempoista tekemistä

Ihmisaivot muuttuvat olosuhteiden mukana ja sopeutuvat monimutkaisiin tilanteisiin, ympäristöisin ja tehtäviin. Moderni, sirpaleisen sosiaalisen median sävyttämä elämäntapa on tuonut tullessaan yhä kiihtyvän elämänrytmin, joka vaikuttaa aivoihimme monin tavoin – eikä aina myönteiseen suuntaan. Millä voimme auttaa aivoja ja itseämme arjessa ja työssä? Mikä merkitys on hidastempoisella tekemisellä ja miksi siihen kannattaisi panostaa?

Yhä kiihtyvä tahti ja aina vain silppuisemmaksi käyvä tiedonkäsittely voivat johtaa krooniseen, aivoille ja fyysiselle terveydelle haitalliseen stressiin. Sekunneissa mitattavat TikTok-videot, jatkuva minuutin mittaisten tietoiskujen tykitys ja lyhyiden uutisten aalloilla seilaaminen kuormittavat aivoja ja vaativat tietoista vastapainoa.

Hidastempoiset aktiviteetit, kuten meditointi, luonnossa kävely ja rentoutuminen tukevat aivojen palautumista ja toimivat vastapainona stressille. Aivot tarvitsevat ajallista apua ja tilaa stressin käsittelyyn ja siitä palautumiseen.

Hitaus buustaa luovuutta

Hidastempoiset aktiviteetit buustaavat myös luovuutta. Aivot kaipaavat aikaa ideoiden prosessointiin ja uusien yhteyksien luomiseen. Verkkainen oleminen antaa aivoille tilaisuuden vaeltaa vapaasti ja synnyttää innovatiivisia ajatuksia. Esimerkiksi kävely luonnossa voi kutsua esiin uusia oivalluksia, ideoita ja ratkaisuja.

Hitaus tekee hyvää myös tarkkaavaisuudelle. Kun ihminen hidastaa tahtiaan ja keskittyy yhteen asiaan kerrallaan, kyky olla läsnä nykyhetkessä kehittyy. Tämä taas parhaimmillaan parantaa tarkkaavaisuutta ja keskittymistä myös nopeatempoisissa tilanteissa.

Yksi nopeatempoisen elämäntavan haitoista on krooninen stressi. Stressi aktivoi elimistössä taistele tai pakene -reaktion, joka vapauttaa stressihormoneja, muun muassa kortisolia. Liiallinen kortisolin tuotanto taas voi vahingoittaa aivojen hippokampusta, joka puolestaan vaikuttaa oppimiseen ja muistamiseen. Jatkuvat keskeytykset syövät keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Moniajo ei sovi aivoille: ne joutuvat vaikeuksiin yrittäessään käsitellä paljon asioita samanaikaisesti.

Sosiaalisen median alustat – Facebook, Instagram, TikTok ja X (entinen Twitter) – tarjoavat jatkuvasti uutta sisältöä ja ilmoituksia. Se häiritsee keskittymistä ja kytkee käyttäjät puhelimiinsa etenkin, jos notifikaatiot kilkuttavat. Jatkuva puhelimen tarkistaminen ja some-sovellusten selaaminen on omiaan haittaamaan kaikkea syventymistä. Myös ylikuormitus vaikeuttaa aivojen keskittymistä. Digitaalinen maailma tarjoaa valtavan määrän informaatiota ja ärsykkeitä ja ainoa, joka sitä voi rajata, on ihminen itse.

Tämä kaikki voi johtaa ADT:hen (Attention Deficit Trait) eli itse aiheutettuun keskittymishäiriöön. Siinä ihminen itse keskeyttää ja häiritsee omaa keskittymistään. Kuormittava elämä ja puutteellinen palautuminen tekevät keskittymisestä yhä vaikeampaa. Kun tilanne pitkittyy, seurauksena on ADT.

Taukolääkkeeksi luontoa?

Hidastempoiset aktiviteetit, kuten meditointi, luonnossa liikkuminen ja keskittymisharjoitukset voivat auttaa tasapainottamaan nopeatempoista elämää ja ylläpitää terveitä aivoja ja hyvinvointia. Vaikutusta tehostaa sosiaalisen median käytön rajoittaminen ja oman käyttäytymisen tietoinen tarkkailu.

Luontoa voi hyödyntää luovien menetelmien tapaan. Se toimii tauko-ohjelmana sekä livenä että digitaalisesti. On tutkittu juttu, että heti tauon jälkeen työn sujuu paremmin ja samalla tuottavuus kasvaa, mieli keskittyy paremmin, ratkaisut ovat luovempia ja virheitäkin tulee vähemmän.

Säännölliset tauot auttavat myös töiden jälkeisessä palautumisessa. Kun palautumista on seurattu, hälyttävän moni työntekijä ei työpäivän aikana palaudu lainkaan. Koska kroppa ja nuppi ylivirittyvät helposti, kuormitus ja väsymys kasvavat ja tarvitsevat vastapainoksi taukoja. Jo minuutin mikrotauosta on hyötyä.

Tauottaminen tukee myös autonomisen hermoston toimintaa. Peruselintoiminnoista huolehtiva autonominen hermosto kokoaa jatkuvasti tietoa ympäristöstämme. Tiedon avulla se koettaa säätää sekä verenpainetta että pulssia optimaaliseksi. Jatkuva työnteko ja tiivis tahti vie kuitenkin autonomista hermostoa hälytystilaan, joka voi väsyttää ja stressata kohtuuttomasti.

Tiedonkäsittely hyötyy tauottamisesta

Tietoinen tiedonkäsittely on tehokasta ainoastaan automatisoituneen tiedonkäsittelyn toimiessa ja silloin, kun autonomisen hermoston tila on sopiva. Valtaosa aivojen tiedonkäsittelykapasiteetista menee pitkälle automatisoituneisiin ennakoinnin prosesseihin. Ne kuuluvat työn tekemistä helpottavaan ammattitaitoon. Nämä prosessit hyötyvät työn tauottamisesta.

Tiedon konsolidaatio tarkoittaa tiedon järjestelyä, vertailua, yhdistelyä ja tallennusta. Parhaiten se toimii unen ja tyhjäkäynnin aikana. Tietoisia tyhjäkäynnin hetkiä kannattaa siis järjestää. Nukkumista se ei kuitenkaan aina vaadi. Voi olla, että työpäivän kirkkaimmat oivallukset syntyvät hetken rauhassa taukohuoneessa.

Avuksi voi ottaa myös luontovideon ja uppoutua sen tunnelmaan ja aistikokemuksiin. Vahvasti kuvitellen ja videoon uppoutuen aivot saavat saman palauttavan viestin kuin aidolla luontokävelyllä – tästä syystä Etänä ja livenä -hanke onkin nyt päätösvaiheessa tuottamassa kaikkien käyttöön muun  muassa simuloidun luontokävelyn nuotiohetkineen ja polkuretkineen. Linkki löytyy hankkeen päätyttyä hankkeen verkkosivulta.

Lähteet

Huotilainen, M. (2015–2019). Luennot ja henkilökohtaiset tiedonannot.

Huotilainen, M. (2021). Aivosi tarvitsevat tauon: Taukokulttuurin elvytysopas. Jyväskylä: Tuuma.

Eagleman, D. (2015). Tiededokumentti: aivot. (The Brain with David Eagleman) https://areena.yle.fi/1-4120629. Katsottu 8.5.-12.6.2017

Hietakangas, A. (2019). Millainen on sinun stressinsietoikkunasi? Aivojen käyttöopas vireystilan hallintaan. https://finla.fi/blogi/millainen-on-sinun-stressinsietoikkunasi-aivojen-kayttoopas-vireystilan-hallintaan/

Honoré, C. (2004). Slow – elä hitaammin! Helsinki: Bazar Kustannus Oy

Korkeila J. (2018). Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Stressi, tunteiden säätely ja immuniteetti. https://www.duodecimlehti.fi/duo97123

Mattila, A. S. (2022). Stressi. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00976

Ojala, U. (2021). Tauot täytyy pitää, sanoo aivotutkija. TEHY-lehti. Julkaistu 30.11.2021. https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/tauot-taytyy-pitaa-sanoo-aivotutkija [viitattu 2.8.2023].

Tiedosta – työhyvinvointia ja tuottavuutta -hanke 2017-2019. Osana ohjelmaa palautumista tukeva työskentely ja Firstbeat -mittaukset.