Ympäristövahinkojen torjunnan osaamisvaatimukset kasvussa

Torjuntaosaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen ovat yhä haasteellisempia vahinkoaineiden monipuolistuessa. Samalla yleisen ympäristötietoisuuden lisääntyessä kansalaiset entistä aktiivisemmin ilmoittavat vahingoista ja edellyttävät pelastusviranomaisilta konkreettisia toimia niiden ratkaisemiseksi.

Hätäkeskuksen kautta pelastustoimelle tulee keskimäärin 2 560 öljyvahinkotehtävää vuodessa (Pronto 2023). Kokonaismäärä on pysynyt melko tasaisena viimeisen vuosikymmenen ajan. Kasvutrendi on kuitenkin havaittavissa (kuva 1). Kasvun arvioidaan kuitenkin johtuvan muun muassa vahinkojen kattavammasta ilmoittamisesta ja rekisteröinnistä ennemmin kuin todellisen lukumäärän lisääntymisestä (Tuomainen ym. 2021, 20). Pienestäkin vahingosta saatetaan siis ilmoittaa aiempaa herkemmin. Tämä kertoo, miten ympäristövahinkoihin nähdään yhä tärkeämmäksi puuttua.

Vahingosta ilmoittaessaan kansalainen olettaa, että ilmoitus johtaa toimenpiteisiin ja ympäristöhaitan poistamiseen tai haitan minimointiin. Menetelmät, jolla vahinko voidaan ottaa haltuun, riippuvat vuotaneen aineen ominaisuuksista ja vahinkotilanteen olosuhteista. Siten esimerkiksi uusien polttoaineiden markkinoilletulo haastaa pelastusviranomaiset päivittämään sekä osaamistaan että kalustoaan aineominaisuuksia vastaaviksi.

Demonstraatiopäivä tiedon jalkauttamiseen

Torjuntaosaaminen kertyy yleensä kokemuksen karttuessa. Uusien aineiden kohdalla ennakollinen varautuminen on kuitenkin entistä tärkeämpää: ainekirjo on laaja eikä aineiden kaikkia käyttäytymisvariaatioita vielä tunneta.

Uusiutuvista ja jätepohjaisista raaka-aineista valmistettujen polttoaineiden torjuttavuuden ja kerättävyyden havainnollistamiseksi Xamkin öljyntorjunta-altaalla järjestettiin viranomaisille ja muille sidosryhmille suunnattu demonstraatiopäivä. Toukokuun alkupuolella järjestettyyn tilaisuuteen osallistui allashenkilöstön lisäksi 26 henkilöä 17 eri organisaatiosta.

Demonstraatiopäivään sisältyi erilaisia rasteja, joita osallistujat kiersivät ryhmissä. Aamupäivällä demonstroitiin vahingontorjuntaa kuivalla, kiinteällä pinnalla sekä virtaavassa vedessä hyödyntäen öljyntorjunta-altaan ojarakennetta (kuva 2).

Toisella rastilla havainnollistettiin uusiutuvien tuotteiden ja niiden raaka-aineiden vuotokäyttäytymistä vesistössä sekä imeytystuotteiden käyttöä. Iltapäivällä hernerokan vahvistamina seurattiin aineiden kerättävyyttä kolmea erityyppistä skimmeriä käyttäen.

Ainekortit torjunnan tueksi

Demonstraatiopäivä järjestettiin kehittämishankkeen tähänastisten tulosten levittämiseksi sekä lopputuotosten viimeistelemiseksi. Päivän aikana tutustuttiin yhteensä viiteen uuden sukupolven tuotteeseen tai raaka-aineeseen. Hankkeessa tuotteille laaditaan ainekortit, joista ilmenee aineen vuotokäyttäytyminen, torjuttavuus ja kerättävyys. Näiden ainekorttien luonnokset olivat osallistujien käytettävissä ja kommentoitavissa samalla, kun he seurasivat käytännön demonstraatioita.

Idea ainekorteista koettiin hyväksi ja käytännön torjuntatyötä palvelevaksi. Osallistujilta saadun palautteen perusteella kortteja vielä jatkokehitetään ja niiden sisältötarkkuutta täsmennetään. Pelastus- ja ympäristöviranomaisten sekä muiden sidosryhmien aktiivisuus – niin demonstraatiopäivän aikana kuin kehittämishankkeessa yleisemmin – on ollut merkittävä tuki toimenpiteiden kohdentamisessa tarkoituksenmukaisesti. Tiivis yhteistyö ympäristövahinkojen torjuntaosaamisen vahvistamiseksi palvelee myös kansalaisia sekä puhtaan ja terveellisen ympäristön turvaamista.

Lähteet

Pelastustoimen taskutilastot 2010–2014, 2014–2018 ja 2016–2020.

PRONTO 2023.  Online-tilasto. Pelastustoimen PRONTO-tietojärjestelmä. Verkkosivu osoitteessa https://prontonet.fi/Pronto3/online1/OnlineTilastot.htm# [Viitattu 9.5.2023]

Tuomainen, J., Högmander, P. & Pyy, O. 2021. Ympäristövahingot Suomessa vuosina 2013‒2019. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8/2021. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. ISBN (PDF) 978-952-11-5370-9.