Kansainvälinen työvoimamme – mahdollisuus, johon kannattaa tarttua!
18.03.2024Kohtaaminen, arvostus ja yksilöllinen tuki. Vahvuudet, osaamisen sanoittaminen ja digitaidot työnhaussa. Nimensä mukaisesti Osuma!
Osuma – Osuvaa koulutusta ja työharjoittelua maahanmuuttajille -hanke osui nimensä mukaisesti ajankohtaiseen ja tuiki tarpeelliseen teemaan. Henkilökohtaiselle työnhaun ohjaukselle on todella suuri tarve ja sitä pystyy toteuttamaan lähestulkoon kuka vain muutamalla Osumasta saadulla vinkillä.
Tarve yksilölliselle työnhaun ohjaukselle oli ja on edelleen merkittävä. Teimme yhteensä jopa 170 yksilöohjausta, ja yhden yksilöohjauksen keskimääräinen kesto oli noin 3 tuntia. Ohjausten pääteemoiksi nousivat digitaalinen työnhaku, työnhakuasiakirjat ja niiden tekeminen, osaamisen sanoittaminen sekä se, mistä töitä ylipäätään löytää, mikäli suomalainen työnhakukulttuuri ei ole tuttu. Lisäksi kartoitimme henkilön opiskeluvalmiuksia, taitoja ja vahvuuksia sekä ohjasimme koulutushakemuksen tekemisessä.
Toteutimme valtaosan yksilöohjauksista asiakkaille ennestään tutuissa yhteistyökumppaneiden tiloissa. Ohjaamo Olkkarissa tehdyissä yksilöohjauksissa ohjasimme ja tutustutimme nuoria tarvittaessa myös ohjaamon nuorten palveluihin, mikä vahvisti entisestään verkostoyhteistyötä.
Digitaalisten työnhakukanavien vieraus ja esimerkiksi verkkopohjaiset hakulomakkeet olivat monelle kynnyskysymys hakemuksen tekemiseksi. Tämän vuoksi teimme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa työnhakuun ja työllistymiseen liittyviä ryhmänohjauksia, koulutuksia ja työpajoja ja esimerkiksi pop-up-työnhaunohjausta eri tapahtumissa.
Saimme alulle innostavan yritysyhteistyön muodon, jota edelleen kehittämällä ja laajentamalla voimme konkreettisesti vaikuttaa työvoiman saatavuuteen tulevaisuudessa. Toimimme vahvassa yhteistyössä alueen yritysten, oppilaitosten ja maahanmuuttotyön verkoston kanssa.
Avaintekijöinä onnistumiseen nousivat yksilöllinen, vaikuttava yksilöohjaus, tiivis ja hyvä verkostoyhteistyö sekä alueen yritysten positiivinen asenne tulevaisuutta kohtaan. Työvoiman tarve alueellamme on tietyillä aloilla suuri, ja kaikki tekevät kädet tulevat tarpeeseen yhä enenevässä määrin.
Yksilöohjaukset tukivat työnhaku- ja digitaitoja
Keskeinen osa työtämme oli maahan muuttaneille nuorille ja nuorille aikuisille suunnatut vapaaehtoiset yksilöohjaukset, joissa tuettiin työnhaku- ja digitaitoja. Yksilöohjattavat ohjautuivat ohjauksiin esimerkiksi yhteistyökumppaneiden kuten kuntakokeilun asiantuntijoiden kautta. Lisäksi toimintaan ohjautui henkilöitä, jotka olivat kuulleet hankkeen toiminnasta muuta kautta.
Huomioitavaa on, että jokainen yksilöohjauskerta oli erilainen, ja jokaisella osallistujalla oli omanlaiset tarpeet työ- tai koulutuspaikan hakuun liittyen. Kaikkia osallistujia yhdisti kuitenkin halu osallistua työnhaun yksilöohjauksiin vapaaehtoisesti.
Ennen ohjaustilannetta yksilöohjaukselle sovittiin paikka ja ajankohta. Nämä valikoituivat aina siten, mikä oli helpointa ohjaukseen osallistuvalle. Ohjauksia järjestettiin yhteistyössä hankkeen yhteistyöverkoston kanssa esimerkiksi Ohjaamo OIkkarilla, Mikkelin pääkirjastolla, Monikulttuurikeskus Mimosalla, kahvilassa sekä Xamkin Mikkelin kampuksella.
Ohjauskerran yhteydessä osallistujan kanssa oli mahdollista tutustua myös kyseisen paikan muihin palveluihin. Ohjauskertojen määrä riippui osallistujan tarpeista. Mikäli ohjauskertoja oli useampia, aiheisiin paneutuminen oli vaikuttavampaa.
Ohjaustilanteiden kielinä käytettiin selkosuomea, englantia – osassa ohjauksista yhteistä kieltä ei ollut. Näissä tilanteissa tukena toimi esimerkiksi erilaiset verkossa toimivat kääntäjäsivustot ja kääntäjälaite Vascolink. Vaikka yhteistä kieltä ei ollut, niin suomen kielen taitoa tuettiin ja kannustettiin pienillä yksittäisillä suomen kielen sanoilla tai esimerkiksi ohjaamalla osallistuja erilaisille verkkosivuille, kursseille tai toimintoihin, joissa kieltä voi opiskella lisää.
Yksilöohjauksissa lähdettiin liikkeelle siitä, mikä oli osallistujan tarve. Aina tarvetta ei tiedetty heti tai se saattoi muuttua ohjauskerran aikana. Tarpeen arvioinnin tukena käytettiin alkukartoitus-lomaketta, jossa kartoitettiin muun muassa osallistujan työnhaku- ja digitaitoja, taitoja, joita on oppinut koulussa, työssä ja vapaa-ajalla sekä pohdittiin tulevaisuuden haaveita.
Usein tässä kohtaa oli jo selkeytynyt, mitä voisimme tehdä seuraavaksi. Etenimme eteenpäin aina osallistujan toiveiden mukaisesti. Esimerkiksi näihin kysymyksiin haimme vastauksia:
- Kuinka voin sanoittaa omaa osaamistani suomeksi?
- Kuinka haen töitä Suomessa?
- Mitä ovat työnhaunasiakirjat ja miksi tarvitsen niitä?
- Miten teen CV:n ja työhakemuksen?
- Kuinka käytän digitaalisia laitteita tai kuinka haen töitä digitaalisesti?
- Millaisia koulutusvaihtoehtoja on ja kuinka voin hakeutua koulutukseen?
- Millaiset ovat oikeuteni työntekijänä? Mitä tulee huomioida työllistyttyäni?
- Työhaastattelun harjoittelu. Mitä suomalaisessa työhaastattelussa tehdään? Kuinka on hyvä valmistautua?
- Mistä löydän itselleni sopivan opiskelupaikan ja kuinka hakeudun sinne?
Yksilöohjattavan tarpeet ovat ohjauksen keskiössä. Ohjaajallakin on kuitenkin merkittävä rooli siinä, kuinka hän tukee ohjattavaa ja motivoi häntä tutustumaan lisää aiheeseen. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää ohjattavan digivalmiuksien parantamiseen. Sen avulla myös työ- ja opiskeluvalmiudet rohkaisevat toimimaan itsenäisesti.
Ohjaajalla ei välttämättä tule olla kaikkea tietoa aihealueista, mutta sitäkin tärkeämpää on avoimuus kohdata yksilöohjattava yksilöllisesti ja oppia tarvittaessa myös itse lisää. Materiaalia aiheen ympärille on saatavilla, ja myös Osuma-hankkeessa toteutetut materiaalit tukevat tätä. Yksilöllinen työnhaunohjaus vaatii resursseja, mutta samalla se myös tuo tuloksia. Siihen siis kannattaa panostaa.
Verkostoyhteistyö voimavarana
Mikkelissä toimii hyvä ja vahva maahan muuttaneiden ohjaukseen ja palveluihin perehtynyt verkosto, johon kuuluvat muun muassa kaupungin maahanmuuttopalvelut, hyvinvointialueen kotoutumisen palvelut, monikulttuurisuuteen erikoistuneita yhdistyksiä ja hankkeita, oppilaitoksia, vastaanottokeskuksia, työllisyyden kuntakokeilu, Kela ja Etelä-Savon ELY–keskus.
Tavoitteenamme on vireä ja elinvoimainen maakunta, jossa ihmisillä on työtä ja mahdollisuuksia elää. Verkoston toimijat tekevät työtä tasapuolisesti kaikkia varten, ja esimerkiksi kohtaamispaikkojen toiminnan avulla toteutuu mahdollisuuksia rakentaa hyviä väestösuhteita kaupungissamme. Lisäksi verkostolla on paljon potentiaalia tukea alueen maahanmuuttaneita, yrityksiä ja muita toimijoita.
Sen lisäksi, että verkosto keskustelee, ideoi ja kehittää palveluita alueellamme, se voi ammattitaidollaan tarjota yrityksille tukea siihen, miten he voivat tukea kansainvälistä työvoimaa hyvän arjen rakentamisessa esimerkiksi vapaa-ajan mahdollisuuksien, eri kieliryhmien tai ystävätoiminnan avulla.
Toiveena on, että mahdollisimman moni maahan muuttaneista jäisi asumaan alueelle, ja maakuntamme koettaisiin vetovoimaisena paikkana elää. Alueena olemme vahvoilla luontoyhteyden, rauhallisuuden, turvallisuuden ja kaupungin kompaktin koon avulla. Haasteenamme on työllistyminen, joka puolestaan kaipaa erityistä tukea.
Kielitaito on tärkeää
Tarvitaanko työllistymiseen suomen kielen taitoa? Onko meillä työtehtäviä, joissa pärjää englannilla tai ukrainalla? Tuloksemme on, että ei tarvita, kyllä on ja kyllä pärjää.
Yrityskulttuuri vaikuttaa siihen, miten näitä tehtäviä avataan työnhaku- ja perehdytysprosesseissa. Alueellamme on yrityksiä, jotka ovat palkanneet ei suomea äidinkielenään puhuvia työntekijöitä, ja juuri heidän onnistumistarinoitaan ja kokemuksiaan haluaisimme kuulla entistä enemmän!
Suomen kielen koulutuksen tarve on korostunut yksilöohjauksissa. Lisäksi monet henkilöt toivovat, että voisivat vapaa-ajallaan opiskella lisää suomen kieltä keskustelevasti ja kasvokkain livenä.
Ennen kaikkea he toivovat työllistyvänsä ja sitä kautta oppivansa luontevammin lisää suomen kieltä. Kaikki eivät pääse heti opiskelemaan suomen kieltä virallista reittiä pitkin, ja he joutuvat odottamaan opiskelupaikkaa joskus pitkiäkin aikoja. Usein oli toiveena, että ammattiin opiskeleminen olisi ollut mahdollista englannin kielellä, ja opintojen edetessä myös suomen kielen osaaminen vahvistuisi ammatillisen osaamisen vahvistumisen myötä.
Työnhaun osaamisprofiilissa tulisikin huomioida henkilön kielitaito ja sen mukanaan tuoma mahdollisuus ja hyöty alueen työnantajille. Kielitaitoiset henkilöt voivat toimia tukena perehdytyksessä ja näin tukea työllistymistä muilla kuin suomen kielellä sekä samalla mahdollistaa paljon yritysten rekrytoinneissa.
Yritysyhteistyö hyödyttää kaikkia
Alueen yrityksillä on jo hyvää kokemusta ja myös intoa kehittää kansainvälisiä rekrytointejaan. Yritykset voisivat hyötyä toistensa kokemuksista ja saada apua ja vinkkejä siitä, miten perehdytystä on mukautettu esimerkiksi kielellisiin haasteisiin nähden. Kansainvälistä työvoimaa tarvitaan, mutta kielitaidon puuttuessa myös perehdytys voidaan yrityksissä haasteellisena.
RL-huolinnan palvelupäällikkö Virve Ollila kannustaa yrityksiä näkemään perehdytyksen eteen hieman vaivaa. Heidän yrityksessään on perehdytyksessä hyödynnetty tarvittaessa muun muassa WhatsApp-videoita.
– Työntekijän palkkaaminen ei jää kielitaidosta kiinni, tärkeämpää on asenne, jolla työtä tehdään ja asiakkaat kohdataan, Ollila painottaa.
Perehdytyksen mukautukset ovat voineet olla ihan pieniä juttuja osana yrityksen arkea, esimerkiksi opasvideoita tai muille kielille käännettyjä lyhyitä, yksittäistä työtehtävää koskevia perehdytysmateriaaleja. Ne ovat mahdollistaneet yritykselle arvokasta työvoimaa pienellä vaivannäöllä.
Yritykset kertovat, että yksi tehokkaimmista keinoista työllistyä on työharjoittelu tai työkokeilu. Työharjoittelussa pääsee tutustumaan suomalaiseen työelämään, työtehtäviin ja eri yrityksiin helposti. Työharjoittelun avulla pystyy löytämään omia vahvuuksiaan ja saada kannustusta opiskella työvoimapulasta kärsivälle alalle esimerkiksi oppisopimuksella.
Osaajapula tietyillä aloilla on avannut jo isompia kansainvälisiä rekrytointeja alueiden yrityksiin, mutta työntekijöitä kaivataan kipeästi yhä useammilla aloilla ja erityisesti sesonkityöhön. Yllättäviä henkilöstön lisätarpeita voi tulla vaikka kesken kuumimman sesongin, joka vaatii nopeita liikkeitä. Yritysten on mahdollista saada tukea Etelä-Savon ELY -keskukselta esimerkiksi Työpaikkasuomi -koulutuspalvelun avulla.
Osuma – Osuvaa koulutusta ja työharjoittelua maahanmuuttajille -hankkeen (1.1.–31.12.2023) tavoitteena oli parantaa maahanmuuttaneiden nuorten ja nuorten aikuisten työhön ja koulutukseen ohjautumista sekä vahvistaa digi- ja työnhakutaitoja yksilöohjauksen keinoin. Toimenpiteitä pilotoitiin onnistuneesti Mikkelissä, ja ne kannustivat jatkamaan kehittämistä laajemmin erityisesti maahanmuuttaneiden työllistymisen ja osallisuuden näkökulmasta. Hankkeen toiminnan mahdollisti Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämä ESR+ ja sen REACT-rahoitus. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia.
Lisätietoja sekä materiaaleja, kuten hankkeen tuottaman Näin haet työtä – selkokielisen digioppaan työnhakuun löydät hankkeen verkkosivuilta www.xamk.fi/osuma.
