Vetyosaaminen Kaakkois-Suomen vahvuudeksi

Vihreään sähköön, hiilidioksidiin ja vetyyn perustuva korkean lisäarvon teollisuus tarjoaa Kaakkois-Suomessa, erityisesti Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, merkittäviä mahdollisuuksia teollisessa murroksessa ja alueen kilpailukyvyn kehittämisessä.

Useissa vetyyn kohdistuvissa investointiprojekteissa pyritään jalostamaan tuotettu vihreä vety arvokkaammiksi lopputuotteiksi, kuten Kotkassa Ren-Gas Oy:n suunnitelmissa lopputuotteena olisi uusiutuva synteettinen metaani. Muita vedystä tyypillisesti valmistettavia korkeampiarvoisia tuotteita ovat muun muassa metanoli ja ammoniakki. Koska vetyekosysteemi kehittyy alueella nopeasti, on olennaista, että alueen yritykset, teollisuus ja koulutusala saavat ajantasaista tietoa siitä, miten nämä muutokset vaikuttavat työvoiman osaamisvaatimuksiin ja tulevaan työvoiman tarpeeseen. Tämä tukee erityisesti korkean lisäarvon teollisuuden kehitystä alueella.

Suomessa vetytalouden kehittyminen vaatii merkittävän määrän osaajia eri aloilla, ja tämä tarve kasvaa tulevien vuosikymmenten aikana. Korkean lisäarvon teollisuuden osalta erityisesti teknologia- ja insinöörialat, infrastruktuurin kehittäminen sekä teollisuuden dekarbonisointi ovat keskeisiä osa-alueita. Myös liiketoiminta- ja sääntelyasiantuntijoiden kysyntä kasvaa samalla merkittävästi. Suomi voi tulevaisuudessa tarvita tuhansia uusia asiantuntijoita vetytalouden eri rooleihin.

Vetytalouden arvoketju on hyvin laaja, ja uudet osaamisvaatimukset tulevat kohdistumaan moniin tehtäviin. Vetytalous ei keskity vain yksittäisiin laitteisiin, kuten vedyn tuotantoon käytettyihin elektrolyysereihin, vaan myös esimerkiksi laajasti prosessiteollisuuteen ja infrastruktuuriin, jotka ovat jo alueen ja Suomen vahvuuksia. Korkean lisäarvon vetyteollisuus tulee edellyttämään kuitenkin myös täysin uutta osaamista ja sen kehittyminen luo uusia tehtäviä. Näistä esimerkkeinä voivat olla vetyjärjestelmien suunnittelijan, vetylaitoksen käyttöpäällikön, elektrolyyseri-teknikon tai polttokennojen huoltajan työnkuvat (Beznek, 2019; Queensland Government).

Vetytaitojen ja -koulutuksen kehittämiseen liittyy kuitenkin haasteita esimerkiksi tiedon omistusoikeuteen liittyen. Vetytalouteen tarkoitettujen laitteiden valmistajilla on paljon tietämystä ja he järjestävät koulutusta, mutta monimutkaiset teollisuus- ja tekijänoikeudet voivat rajoittaa koulutuksen saatavuutta (Beasy ym., 2023). Vetytalouden työvoiman saatavuutta ja osaamista voidaan parantaa kehittämällä lyhytaikaisia koulutuskäytäntöjä nykyisen asiantuntemuksen laajentamiseksi. On kuitenkin tärkeää kehittää myös koulutusohjelmia, jotka valmentavat uusia osaajia vetytalouden tuomiin täysin uusiin tehtäviin erityisesti korkean lisäarvon teollisuudessa. (Hufnagel-Smith, 2022).

Uusiutuva energia, vihreä vety ja hiilidioksidin hyödyntäminen tarjoavat yrityksille ja yrittäjyydelle merkittävän kilpailuedun, esimerkiksi uusien työtehtävien syntymisen myötä, ja näitä mahdollisuuksia tulee hyödyntää entistä tehokkaammin ja laajemmin Kaakkois-Suomessa. Australialaisessa tutkimuksessa korostettiin, että vetytalouden laajamittainen käyttöönotto voi viivästyä tai jäädä toteutumatta ilman riittävää osaamista (Beasy ym., 2023).

Korkean lisäarvon teollisuus vaatii siis syvällistä osaamista ja innovaatioita, joita alueen tutkimus- ja oppilaitosten tiivis yhteistyö tukee. Tämä edistää uusien teknologioiden kehitystä ja vauhdittaa elinkeinoelämän uudistumista, mikä vahvistaa kilpailukykyä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kaakkois-Suomen tuleekin varmistaa, että alueen osaaminen ja koulutus pysyvät vetytalouden kehityksen tahdissa, jotta korkean lisäarvon teollisuuden ja vetytalouden tarjoamat mahdollisuudet voidaan täysimääräisesti hyödyntää.

Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomeen -hanketta toteuttavat yhteistyössä Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, Lappeenrannan kaupunki, Suomen Vetylaakso, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, Lab-ammattikorkeakoulu Oy, Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy. Rahoittajana toimii Etelä-Karjalan liitto Euroopan oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta.

Hankkeen tavoitteena on:
– edistää uusiutuvan energian rakentamista Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueilla,
– edistää vihreän infrastruktuurin ja tuotantoalueiden kehittymistä Kaakkois-Suomessa,
– tutkia hiilidioksidin hyötykäyttöpolkuja ja niiden tarvitsemia siirtoverkkoja ja
– vahvistaa alueellista yhteistyötä yritysten, kuntien sekä alueella toimivien koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden välillä sekä
– selvittää osaamistarpeet ja koulutustarjonta sekä luoda pohjaa kehittää uusia vetytalouteen keskittyviä koulutusohjelmia ja -materiaaleja, jotka vastaavat alueen yritysten ja työvoiman tarpeisiin.

Lähteet

Beasy, K., Emery, S., Pryor, K., Anh Vo, T., 2023, Skilling the green hydrogen economy: A case study from Australia, International Journal of Hydrogen Energy 48

Beznek, R. H., 2019, The hydrogen economy and jobs of the future, Renew. Energy Environ. Sustain. 4, 1

Hufnagel-Smith, P., 2022, Assessing the workforce required to advance Canada’s hydrogen economy, Transition accelerator reports, Volume 4, Issue 4

Queensland Government, Hydrogen industry workforce development roadmap 2022–2023