Kirjasto uskaltaa kokeilla Kouvolassa

Kirjasto on Suomessa etuoikeus ja ylpeyden aihe. Kirjasto tarjoaa paikan tiedonjanon sammutukseen, hiljaisuuden kaipuuseen, ryhmätyöskentelyyn, oppimiseen ja luppoajan kuluttamiseen. Kirjasto toivottaa kaikki tervetulleiksi ja pyrkii olemaan saavutettava kaikille käyttäjäryhmille muun muassa esteettömien tilojen ja e-kirja-palveluiden kautta.

Vuonna 2017 voimaan astuneen kirjastolain uudistus painottaa erityisesti demokraattisuutta ja uudenlaista, kansalaisten aktiivista osallistumisen mahdollisuutta. Lain tavoitteena on muun muassa edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua, ohjata kirjastoja kehittymään monipuolisesti ja mahdollistaa kirjastojen ja kansalaisten välinen vuoropuhelu moniarvoisuudesta, kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Kirjastot ovat muotoutumassa yhä enemmän ihmisiä yhdistäviksi sosiaalisiksi areenoiksi.

Sosiaalinen kirjasto tuottaa elämyksiä

Kirjastojen vuoropuhelu kansalaisten kanssa voi tapahtua monella tavalla. Kirjasto muotoutuu yhä sosiaalisempaan ja yhteisöllisempään suuntaan, mikäli vuorovaikutuksen tapoja kokeillaan ja kehitetään. Sosiaalinen kirjasto luo myös elämyksiä, jotka jättävät ainutlaatuisen muistijäljen ihmiseen ja kannustavat palaamaan kirjastoon yhä uudelleen.

Sosiaalisen kirjaston (Social library) määritelmä on suhteellisen uusi Suomessa eikä sekään ole yksiselitteinen. Sosiaalisella kirjastolla voidaan tarkoittaa kirjasto- ja sosiaalityön lähentymistä, jolloin kirjasto näyttäytyy tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena kohtaamispaikkana esimerkiksi yksinäisyyden torjunnassa tai sosiaalityön asiakkuuksien uudenlaisen olemisen ja tekemisen paikkana. Toinen tulkinta sosiaalisesta kirjastotyöstä edustaa näkemystä, jossa kirjasto on kodinomainen olohuone ja yhteisöllinen toimintatapa. Kirjasto laajenee tällöin myös muihin ammattiryhmiin ja yhteistyökumppanuuksiin.

Kirjaston toimiessa sosiaalisesti se tuottaa myös elämyksiä. Elämyksen rakentuminen kirjastotyön sisälle muodostuu kokonaisuudesta, joka rakentuu monenlaisista merkityksistä. Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen lanseeraama elämyskolmio kuvaa elämyksen muodostumisen elementtejä moniulotteisesti. Elämyksen muodostuminen pohjautuu viihteellisyyden lisäksi opetuksellisuuteen, esteettisyyteen ja todellisuuspakoisuuteen. Elämys koskettaa, mikäli siihen liittyy aitouden kokemusta, moniaistisuutta, kontrastia ja vuorovaikutusta.

“Yksikin laina voi pelastaa minut”

Kouvolan kirjaston virkailija Tommi Yläoutinen keksi tietämättään elämyksen, joka lopulta saavutti sosiaalisessa mediassa valtaisan suosion. Kirjaston lainaamattomat kirjat alkoivat elää omaa elämäänsä, kun ne osattiin laittaa oikealla tavalla esille. Tommi ideoi hyllyn, joka puhutteli kirjaston kävijöitä. Huomio kiinnittyi hyllytekstiin “Lainaa minut edes kerran” ja kirjan välistä pilkistävään kirjanmerkkiin “pelasta minut”.

Tarinalliset tekstit puhuttelivat kansalaisia ja aiheuttivat myötätuntoa kirjoja kohtaan sosiaalisessa mediassa. Twitterissä lähti liikkeelle satojen twiittausten vyöry, ja kirjavinkkaus levisi maanlaajuisesti muihin kirjastoihin.

Luovasti toteutettu kirjavinkkaus sisälsi paljon elämyksen muodostumisen elementtejä. Kaiken takana oli hyvin toteutettu tarina, joka pohjautui yksilöllisyyteen, aitouteen, moniaistisuuteen, kontrastiin ja vuorovaikutukseen. Kirjojen tarinoista tuli kansalaisille kirjojen pelastusoperaatio.

Käyttäjät mukaan kehittämiseen ja vuoropuheluun

Kokeilevan kirjaston onnistumisen tae on käyttäjien ottaminen mukaan vuoropuheluun ja muotoilemalla palveluita uudelleen. Palvelumuotoilu on uusien tai olemassa olevien palveluiden kehittämistä, jossa asiakkaan tarpeet, toiveet, motivaatiot ja käyttökokemukset ovat keskiössä. Asioita suunnitellaan ja kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa juuri heille.

Palvelumuotoilun osallistavia menetelmiä voidaan hyödyntää käyttäjäymmärryksen ja -tiedon saavuttamiseksi. Havainnoinnin, haastattelujen, työpajatyöskentelyn ja käyttäjien itsedokumentoinnin avulla varmistetaan, että eri näkökulmat ja mahdolliset ongelmat tulevat esille. Käyttäjien havainnointi tietyssä palveluympäristössä voi tuoda esille seikkoja, jotka eivät pelkän haastattelun avulla tule ilmi ja päinvastoin.

Kun palvelumuotoiluprojektissa on kerätty käyttäjäymmärrystä, voidaan siirtyä tiedon jäsentely- ja ideointivaiheeseen sekä etsiä uusia mahdollisuuksia. Tämän jälkeen voidaan ideoita testata ja kokeilla nopeiden prototyyppien ja visualisointien avulla ja kerätä käyttäjiltä palautetta. Palautteen perusteella ideoita jatkokehitetään, prototypoidaan ja taas testataan. Palvelukehittämisen prosessi on jatkuvaa ja voi sisältää useampia kehittämis- ja testauskierroksia ennen lopullisen mallin käyttöönottoa.

Palvelumuotoilua on hyödynnetty ja kaupunkilaisia osallistettu Helsingin uuden keskustakirjaston suunnittelutyössä. Kouvolan kirjastolla on myös kiinnostus kehittää toimintaansa kokeillen ja käyttäjälähtöisesti.

Osallistavaa tiedonkeruuta ja ideointia olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi asiakaspalvelun kehittämisessä sekä tilojen uusien käyttömahdollisuuksien kartoittamiseksi. Uusia käyttäjäryhmiä ja asiakkaita voidaan houkutella käyttämään kirjaston palveluja, kun tiedetään heidän tarpeensa ja toiveensa sekä kanavat, joista heidät tavoitetaan. Myös tämän tiedon saamiseen voidaan hyödyntää osallistavia menetelmiä.

Kokeilukulttuurilla yhdessä eteenpäin

Maailmamme muuttuu vauhdilla ja kokeilujen avulla on mahdollisuus pysyä muutoksessa mukana ja mukautua erilaisiin tarpeisiin. Kokeilujen tarkoituksena on luoda uusia palveluita ja toimintamalleja. Niiden avulla saadaan tietoa, löydetään vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, solmitaan parempia asiakassuhteita sekä motivoidaan.

Kouvolan kirjastolla ja Xamkin Luovien alojen yksiköllä on suunnitteilla erilaisia kokeiluja toiminnan ja palveluiden kehittämiseksi. Seuraavaksi CityDrivers-hanke ja kirjasto tarttuvat asiakaspalvelun kehittämiseen foorumiteatterin menetelmin. Foorumiteatterin avulla lähestytään asiakaskohtaamista osallistavasta näkökulmasta.

Syksyllä Kouvolassa järjestettävässä CityDrivers-hankkeen palvelumuotoilukoulutuksessa tullaan kehittämään kirjaston toimintoja ja tiloja osallistavin menetelmin ja erilaisten kokeilujen avulla. Kokeilevan yhteistyön taustalla on molemminpuolinen tahtotila. Yhdessä toteutetulla kokeilukulttuurilla saadaan aikaan enemmän, ja parhaimmillaan se tuottaa vuorovaikutteisen, sosiaalisen, uudistuvan ja yhteisöllisen kirjaston käyttäjilleen.

Lähteet:

Hokkanen, Laura (toim.) 2015. Sosiaalinen kirjasto. Lukemattomien mahdollisuuksien maailma. Helsinki: Avain.

Laki yleisistä kirjastoista. 29.12.2016/1492

Hassi, Lotta; Paju, Sami & Maila, Reetta. Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja. 2015. Helsinki: Talentum Pro.

https://www.celia.fi/saavutettavuus/tietoa-saavutettavuudesta-kirjastoille/#suositukset

Matkailupalveluita muotoilemassa. Verkostomainen palvelutuotanto elämystuotteiden murroksessa. 2012. Toim. Kai Hämäläinen. Humanistinen ammattikorkeakoulu – HUMAK. Helsinki.

http://www.muotoilutarinat.fi/fi/projekti/keskustakirjasto/