Mikä innostaa opiskelijan häkkäämään ja ideoimaan?

Erilaiset yhteiskehittämiseen (co-creation) perustuvat tapahtumat ovat oiva keino yhdistää opiskelijoiden ideat ja työelämäkumppaneiden kehittämistarpeet. Hackathonit, Design jamit, Living labit tai ideariihet tarjoavat myös kaivattua yhdessä tekemistä ja kohtaamisia, jotka verkko-opiskelun lisääntyessä ovat vähentyneet. Kaikkia opiskelijoita osallistuminen tapahtumiin ei kuitenkaan houkuta.

Korkeakoulun näkökulmasta tapahtumissa opitaan juuri sitä mitä työelämässä pitäisi osata: kykyä innovoida, ratkaista ongelmia, oppia uutta ja toimia vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ja näitä opitaan parhaiten aidoissa tilanteissa ja ympäristöissä, joita yhteiskehittämisen tapahtumat ovat. Seuraavassa tarkastellaan mikä motivoi opiskelijaa osallistumaan näihin tapahtumiin.

Mistä syntyy motivaatio?

Motivaatiota tarvitaan aina, jos halutaan saada jotain aikaan. Motivaatio toimia ja käyttäytyä jollakin tavalla syntyy taustalla olevien motiivien vaikutuksesta. Näitä ovat esimerkiksi tarpeet, halut, toiveet, pyrkimykset ja odotukset. Myös sosiaalinen ja fyysinen ympäristö vaikuttavat.

Motivaatiota kuvataan teorioilla, joista yleisesti tunnettu on Maslow’n tarvehierarkia. Sen mukaan ihmisen perustarpeiden pitää olla tyydytetty, ennen kuin hän voi motivoitua itsensä kehittämiseen. Päämääräteorian mukaan motivaatioon vaikuttavat eniten päämäärän saavuttamisen vaikeusaste ja päämäärän selkeys. Odotusarvoteorian mukaan ihmiset valitsevat tietoisesti sellaisia vaihtoehtoja, joilla on heille myönteisimmät seuraukset.

Motivaation lähde voi olla ulkoinen tai sisäinen. Sisäiset liittyvät esimerkiksi itsensä toteuttamiseen, henkilökohtaiseen kasvuun tai yhteenkuuluvuuteen. Myös tekeminen itsessään tai tekemisen kohde voi olla hyvin merkityksellinen. Ulkoiset lähteet puolestaan perustuvat erilaisten ulkopuolelta saatavien palkkioiden saavuttamiseen. Niitä ovat esimerkiksi suora taloudellinen hyöty tai palkitsevaksi koettava asiantuntemuksen tunnustaminen, halutun maineen tai hyväksynnän saaminen.

Mikä opiskelijaa motivoi?

Yhteiskehittämisen tapahtumiin osallistuminen voi olla opiskelijalle joko pakollinen osa jotakin opintojaksoa tai vaihtoehtoisesti täysin vapaaehtoinen osa opintoja.

Opiskelijoiden motivaatioita osallistumiseen selvitettiin kolmessa eri yhteiskehittämisen tapahtumassa. Tapahtumat olivat Kouvolan kampuksella toteutettu C3E hackathon ja Mikkelissä toteutetut Parasta Etelä-Savoon Design Jam ja Climathon hackathon. Yhteensä 78 opiskelijaa vastasi kyselyihin. Lisäksi Mikkelin tapahtumissa haastateltiin 18 osallistujaa. Vastaajissa oli sekä suomalaisia, että muista maista kotoisin olevia opiskelijoita.

Kyselyjen tuloksissa nousi esille viisi eniten osallistumiseen motivoivaa tekijää:

• Tapahtumassa oppii uusia asioita
• Saa työskennellä eri alojen ihmisten kanssa
• Saa työskennellä saman henkisten ihmisten kanssa
• Saa vinkkejä työmahdollisuuksista, voi luoda suhteita työnantajiin ja verkostoitua
• Opintopisteiden saaminen on syy osallistua
• Vähemmän merkitystä koettiin olevan seuraavilla tekijöillä:
• Onko osallistuminen vapaaehtoista tai pakollista (osa opintojaksoa)
• Osallistumalla tuntee kuuluvansa joukkoon
• On mahdollisuus voittaa jokin palkinto

Muita tekijöitä olivat esimerkiksi ajan tasalla pysyminen, ideoiden jakaminen ja kuuleminen ja uusien kokemusten saaminen.

Haastatteluissa nousivat esille pääasiassa samat motivaatiotekijät kuin kyselyissäkin. Climathon-tapahtuman haastateltavat toivat esille myös sen, että itse tapahtuman aihe (ilmastonmuutos) oli tärkeä syy osallistumiseen. Yksi haastatelluista kiteytti asian seuraavasti:

“I see big ecological problems that city has right now. I want to bring some suggestions and ideas how to solve these problems. That’s why I’m here.”

Näihin tekijöihin kannattaa siis tapahtumien järjestelyissä kiinnittää huomiota. Saatujen tulosten perusteella ei kuitenkaan voida vielä tehdä yleistyksiä. Näyttää kuitenkin siltä, että osallistumista motivoisivat enemmän sisäiset tekijät (uuden oppiminen tai muiden kohtaaminen) kuin ulkoiset tekijät. Vastanneet näyttäisivät myös motivoituvan samanaikaisesti useista eri tekijöistä.

Yleisesti ottaen opiskelijat haluavat, että toiminnan harjoittamisesta on hyötyä itselle tai muille. Kyse on myös valinnasta, mihin opiskelija aikaansa investoi.

Yhteiskehittämisen toteutusmalleja arvioidaan ja kehitetään Xamkin Symbioosi-hankkeessa.

Lähteet:

Degerman, R. 2016. Luovuus luovii työelämään – “Kovaa työtä siinä missä muukin tekeminen”. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-9293127 [viitattu 14.5.2020].

Fernandes, T. & Remelhe, P. 2016. How to engage customers in co-creation: customers’ motivations for collaborative innovation, Journal of Strategic Marketing, 24 (3-4), 311-326.

Juuti, P. 2006. Organisaatiokäyttäytyminen. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Kolehmainen, U. 2020. Kuinka saada opiskelijat mukaan yhteiskehittämisen tapahtumiin. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Liiketalouden koulutus. Opinnäytetyö.