Empatia työpaikalla tukee menestystä ja hyvinvointia

Kun aloitin vuonna 2015 Mikkelin ammattikorkeakoulun Työhyvinvointiakatemia -hankkeen projektipäällikkönä, aloin kirjoittaa myös Xamk READ -lehteen. Pääasiassa olen työskennellyt työhyvinvointi- ja hyvinvointiasioiden parissa ja myös kirjoittanut niistä. Tätä juhlajulkaisua varten kokosin kirjoittamani tekstit yhteen ja otin tekoälyn avuksi. Käskin sitä tiivistämään kymmenientuhansien merkkien liuskapinon yhden Read-artikkelin mittaiseksi.

Tekoälyn muodostama tekstiluonnos käsittelee empatian merkitystä työpaikalla, sen eri osa-alueita ja kehittämistapoja sekä luovien menetelmien roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sehän sopii minulle, sillä juuri näitä haluan työssäni edistää.

Valmishan teksti ei osuvista teemoista huolimatta sellaisenaan ollut, vaan vaati vielä paljon ihmisälyllä viimeistelyä; osittain myös siksi, että vasta harjoittelen käskyjen antamista tekoälylle. Seuraavassa yhdeksän vuoden artikkelieni parhaat palat ja kytkentä tuoreisiin TKI-toimiin.

Mitä se empatia on?

Empatiaan vuodesta 2014 alkaen perehtynyt tutkija ja Empatian voima työssä -tietokirjan kirjoittanut Miia Paakkanen muistuttaa, että empatia edistää menestystä ja hyvinvointia työpaikalla. Se luo psykologista turvallisuutta, joka puolestaan kannustaa työntekijöitä parhaimpaansa ja saa heidät viihtymään työyhteisössä. Osa empatian ilmapiiriä on virheiden tunnustaminen ja niistä oppiminen. Tutkimusten mukaan empatiataitoja voi oppia minkä ikäisenä tahansa.

Empatia on monikerroksinen taito, joka voidaan jakaa kolmeen osaan: kognitiiviseen empatiaan (ajattelun taidot), affektiiviseen empatiaan (tunteiden jakaminen) ja empaattisen välittämisen taitoihin (myötätunnon teot). Näiden osien edistäminen tukee hyvinvointia ja menestystä työpaikalla. Kognitiivinen empatia vaatii uteliaisuutta omien ajattelun puutteiden suhteen, kun taas affektiivinen empatia ohjaa tunteiden ja järjen vuoropuhelua. Myötätunnon taidot vahvistavat iloa ja auttavat lievittämään vaikeita tunteita.

Yhtenä työyhteisötason esimerkkinä voisi mainita VR Pieksämäen konepajan “Konepajan Valssaajat” -vapaaehtoistoiminnan. Ryhmä kokoontui 4–6 viikon välein ideoimaan työhyvinvointia palvelevaa toimintaa. Vihreälle kortille kirjatut ideat vietiin päivittäisjohtamisen taululle ja sieltä edelleen käsittelyyn. Yhteistyötä oli ja havaintojemme mukaan myös empatiaa löytyi.

Toimiva työyhteisö ja keskinäinen luottamus luovat myös yhteiskehittämiselle otolliset olosuhteet. Se onkin tehokas tapa myös hankkeiden yhdessä toteuttamaan toimintaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun Hyvinvointifoorumi 2020 -tapahtuma, joka oli Carve-, Tukea tuottavuuteen (TUTU)- ja Parasta Etelä-Savoon -hankkeiden yhteistyön tulosta. Toteutuksessa jaettiin johtajuutta ja vastuuta avoimesti ja luotiin monipuolinen ja moninäkökulmainen ohjelma. Teimme itsekin sitä, mihin ohjasimme asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.

Hyvän tekemistä

Empatian kehittämisessä apuna toimivat myös luovat menetelmät. Valokuvien jakaminen ja niihin liittyvien tarinoiden kertominen lisää ymmärrystä ja yhteyttä työporukan kesken. Työkavereiden kuuntelu ja syvempi ymmärtäminen sekä näkemys toisista muuttuu ja yhteenkuuluvuus syvenee.

Luovilla menetelmillä voi vahvistaa myös resilienssiä. Myönteisesti ihmisen hyvinvointiin vaikuttava resilienssi tarkoittaa kykyä kohdata vaikeuksia ja palautua niistä. Uusia näkökulmia elämään ja kuormittaviin tilanteisiin voi löytää vaikka musiikin tai symbolien valokuvaamisen avulla.

Kirjoittaminen, maalaaminen tai voimakuvien etsiminen lehdistä sekä kaiken tämän herättämät myönteiset tunteet paitsi kehittävät resilienssiä, myös edistävät terveyttä. Ne auttavat käsittelemään ja ilmaisemaan tunteita ja voivat lisätä muutoksessa tarpeen olevaa motivaatiota. Omaa hyvinvointia vahvistaa myös hyvän tekeminen muille. Kirjeet tuntemattomille voimistavat sekä kirjeen lähettäjän että vastaanottajan vointia.

Taide ja kulttuuri voimistaa

WHO:n raportti korostaa taiteen ja kulttuurin merkitystä terveyden edistämisessä, sairauksien hoidossa ja psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa. Musiikki ja kirjoittaminen ovat esimerkkejä siitä, miten taide auttaa selviytymään ja käsittelemään vaikeita tunteita. Sanataide voi auttaa ihmisiä ilmaisemaan tunteita ja käsittelemään vaikeita kokemuksia. Siitä on hyötyä kaiken ikäisille ja eri taustoista tuleville ihmisille. Sanataide toimii myös terapian ja kuntouksen välineenä.

Myös taideterapeutti Susanna Tuominen korostaa käsillä tekemisen luovaa ja inspiroivaa puolta. Hän kannustaa ilmaisemaan luovuutta vapaasti sekä osallistuu erilaisiin yhteiskehittämisen työpajoihin ja luo itse taideteoksia erilaisista materiaaleista. Luonto on tärkeä osa hänen luovuuttaan. Tuominen uskoo, että tarinat sekä vahvistavat tekemisen merkitystä että inspiroivat muita.

Etänä maalaten ja livenä Kissankulman lumoissa

Vuoden 2023 lopussa päättyvä Etänä ja livenä -hanke on puolentoista vuoden ajan edistänyt työhyvinvointia luovilla menetelmillä live- ja etätyöpajoissa, webinaareissa, luennoilla ja asiaa vauhdittavaa materiaalia tuottamalla. Etänä olemme tavanneet erilaisilla verkkoalustoilla ja käyttäneet digitaalisia välineitä luovien toimenpiteiden apuna. Toimintaympäristöjä olemme kuvanneet tuottamassamme Luovuutta diginä -oppaassa.

Vaikka etäharjoitusten muokkaaminen, mitoittaminen ja ajan määrittely kuhunkin harjoitukseen vaatii vetäjältä livetilannetta enemmän valppautta ja harjoittelua, se toimii. Kun etäosallistuja on ohjeistettu ennakkoon, turvallisen verkkotyöskentelyn rajat on määritelty ja tarpeelliset tarvikkeet ja työvälineet otettu esille, musiikin käyttö, ohjatut maalaushetket tai vaikka valokuvien käsittely onnistuvat myös verkkoalustan välityksellä. Kokemuksia voi ja kannattaa jakaa osallistujajoukosta riippuen koko porukalla tai pienemmissä ryhmissä.

Meidän työpajamme osallistujat kokivat pajatapaamiset toimivina pysähtymisinä työpäivän aikana ja kuvasivat niitä tärkeiksi ja antoisiksi. Kommenteissa mainittiin myös se, kuinka harjoituksiin uppoutuminen tuki keskittymistä. Osallistujat tunsivat saaneensa hyviä käytännön keinoja työhyvinvoinnin edistämiseen ja miettivät, miten toteuttavat niitä omassa työporukassa. Joku totesi, että joskus hyvin lyhytkin hetki voi olla palauttava – vaikka toisaalta toivottiin myös pitempiä aikoja luoville harjoitteille.

Ei silti unohdeta myöskään live-kohtaamisia, joihin päätimme hankkeen. Kasvokkain tapaamisiakin tarvitaan, sillä vaikka toiminta verkossa sujuukin, siellä ilmeet, tunnereaktiot ja äänensävyt eivät välity samalla tavalla. Jo verkon millisekuntien mittaisen viiveen vuoksi osallistujat ehtivät tulkita toisiaan niin, että kehonkielen viestejä jäävät hyödyntämättä. (Helsingin Sanomat 2023; Youtube 2023.)  Leikkisästi luova- ja Kissankulman ohjelmalliset kahvipidot -työpajat järjestettiin Mikkelissä. Ensimmäinen kutsui meissä jokaisessa piilevää leikkivää lasta esille. Jälkimmäinen jatkoi sosiokulttuurisen lukemisen idealla ja kutsui osallistujia hyppäämään Vaahteramäen Eemeli -kirjan maailmaan. Koko tapahtuman sisältö oli ammennettu aina tilan lavastusta myöten. Mukana  ollut yrittäjä Susanna Sillanpää kiteytti kokemusta seuraavasti:

– Kun uskallamme olla leikkisä ja luovia, hyvinvointi kasvaa. Silloin päästään ihan eri levelille kuin tavallisen työpäivän aikana. Meissä vapautuu sellaista energiaa, joka ei tule muuten esille! Luovat menetelmät ovat myös hyvä ja helppo tapa kehittää yritystä. Mitä enemmän käytän luovuutta, sitä enemmän minulle tulee innovaatioita. Luovat menetelmät ruokkivat uusia ideoita.

Tässä päätösvaiheessa ja viimeisten pajojen lämminhenkisissä tunnelmissa mietin, että olisimmepa älynneet jollain, vaikka kuinka yksinkertaisella tavalla tutkia myös empatian taitoja. Näppituntuman perusteella väittäisin, että reilun vuoden aikana kehittyivät niin kognitiivisen ja affektiivisen empatian kuin myös empaattisen välittämisenkin taidot.

Lähteet

Aivotutkija Katri Saarikivi varoittaa: Jos suomalaisten vuoro­vaikutus hapertuu, koko yhteiskunta voi hajota. 2023. Helsingin Sanomat 19.9.2023. Verkkolehti. Saatavissa:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009849027.html [viitattu 14.12.2023].

Synkkaako? Empatian ja yhteistyön neurotiede. 2023. Youtube. Saatavissa:
https://www.youtube.com/watch?v=S_DpEJHhR6w [viitattu 14.12.2023].