Virtuaalinen vierailu luontoon

Virtuaalinen luontokokemus 360-ympäristössä toimii sekä oppaana että uudenlaisena tapana markkinoida puulajipuistoa. Virtuaalisessa ympäristössä luontokokemus mahdollistuu myös heille, joiden on hankala päästä fyysisesti paikan päälle.

Suomen vanhin ja suurin puulajipuisto, Kouvolan Elimäellä sijaitseva Arboretum Mustila kiinnostui virtuaaliteknologioiden mahdollisuuksista toimintansa kehittämisessä. Päädyimme toteuttamaan virtuaalisen vierailun 360-ympäristössä, sillä olimme jo aiemmin kokeilleet Mustilan kanssa lisätyn todellisuuden sisältöjen ja virtuaalilaseilla koettavan pelin tekemistä.

Virtuaalimatka markkinoinnin apuna

360-kierros voi toimia työkaluna ennakko- ja jälkimarkkinoinnissa sekä opastuksissa. Virtuaalisessa ympäristössä kävijä pääsee itse tutkimaan tilaa kameran katselukulmaa säätämällä. Reitillä pääsee etenemään yksinkertaisesti joko klikkaamalla hiirellä tai koskettamalla näyttöä käytettävästä laitteesta riippuen.

Tuotokseen voidaan myös rakentaa klikattavia elementtejä, joista avautuu informatiivista lisätietoa ja tarinoita kohteesta. Arboretum-kierroksella tällaisia ovat esimerkiksi infotekstit alppiruusulajikkeista sekä Puistokahvilan ja taimimyymälän tuotteista. Nämä lisätiedot sekä kurkistus Arboretumin ympäristöön virtuaalisella kierroksella voivat saada kävijän kiinnostumaan kohteesta, suunnittelemaan vierailun seuraavan kesän lomaohjelmaan ja saapumaan lopulta paikan päälle.

Kohteeseen liittyvän lisätiedon lisäksi sisältönä voisi olla vaikkapa tutkittua tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista, mikä voisi kiinnostaa hyvinvointimatkailijoiden kohderyhmää (Kuuluvainen & Salpakoski 2016). Tätä ryhmää voisi jopa kannustaa mittaamaan omaa virtuaaliluontovierailua henkilökohtaisella hyvinvointiteknologialla, jolloin sisällön kokeminen saisi syvyyttä.

360-virtuaalivierailijoita voisi myös opastaa erilaisten luontokokemusten ja luonnon havainnoinnin pariin esimerkiksi virtuaaliympäristöön sisällytettyjen opasvideoiden avulla. Näin virtuaaliympäristöt voisivat kannustaa esimerkiksi tekemään omatoimisia aistiharjoituksia tai metsäjoogaliikkeitä fyysisessä luonnossa. Vaihtoehtoisesti, kun matkailija tulee vierailulle kohteeseen, voi hän innostua ostamaan metsäjoogaa tai muuta lisäpalveluna tarjolla olevaa ohjelmaa, kun muistaa kokeneensa sitä virtuaaliympäristössä.

Kiinnostuksen herättäminen on yksi vaihe asiakkaan digitaalisella ostopolulla, eikä se ole helppoa aikamme sisältötulvassa. Inspiraatio- tai unelmointivaiheessa asiakas etsii tietoa kohteista eri kanavista ja altistuu erilaiselle viestinnälle. Lopulta herää kiinnostus, tarve tai halu päästä kohteeseen ja asiakas etenee seuraavaksi suunnitteluvaiheeseen. Silloin on tärkeää, että potentiaalinen asiakas löytää kohteen pääviestintäkanavat ja tarvittavat lisätiedot edetäkseen ostopolullaan. (Visit Finland.)

360-kierros voi parhaimmillaan erottua sisältönä, jonka parissa asiakas saadaan viettämään aikaa ympäristössä seikkailemalla, opastekstejä lukemalla sekä vehreästä kesästä unelmoimalla. Vierailun jälkeen 360-kierrokselle voi aina palata ja muistella kokemustaan fyysisessä ympäristössä.

360-tuotanto tarjosi harjoitteluympäristön opiskelijoille

Virtuaalinen luontokokemus syntyi Arboretum Mustilan, ODI-hankkeen sekä Edukon ja Xamkin opiskelijoiden yhteistyönä. Mustila Arboretumin 360-tuotantoon koottiin tiimi Kouvolan ammattiopisto Edukon tieto- ja viestintätekniikan sekä Xamkin Game Design opiskelijoista.

Opiskelijoille löytyi tuotannosta selkeät roolit käyttöliittymän grafiikoiden ja toiminnallisuuksien suunnittelusta kuvaamiseen ja tuotannon aikatauluttamiseen. He pääsivät 360-sisällön toteuttamisen lisäksi myös harjoittamaan tiimityöskentelytaitoja.

Opiskelijoiden näkökulmasta oli tärkeää, että harjoitustyö perustui työelämäyhteistyöhön ja aitoon kehittämistehtävään. Tiimiä ohjasi ja tuotantoa johti virtuaaliympäristöjen suunnittelija ja Xamkin Game Designin koulutusohjelmassa opettava Henri Brandt.

Arboretum Mustila WebGL -projekti on tuonut yhteen game design opiskelijat Xamkista ja ohjelmointiopiskelijat Edukosta ratkaisemaan ongelmia ja tuottamaan jotain ainutlaatuista. Upean lopputuloksen lisäksi havaitsimme projektin aikana, että vaikka teemme töitä digitaalisilla alustoilla ja koneiden välityksellä, tiimin välinen kommunikaatio ja aito välittäminen siitä mitä olemme tekemässä, teki tästä ainutlaatuisen ja hienon kokemuksen kaikille asianosaisille.

– Henri Brandt

Virtuaalisen luonnon käyttö- ja tutkimuskohteita

Luonnossa oleilulla on tutkitusti myönteisiä hyvinvointivaikutuksia. Virkistyskäyttö ja luonnossa koetut esteettiset elämykset parantavat mielialaa ja auttavat palautumaan stressistä. Saavutettava sijainti ja miellyttävä ympäristö voivat saada ihmiset helpommin ulkoilemaan, mikä taas vaikuttaa positiivisesti henkiseen ja fyysiseen terveyteen (Tyrväinen ym. 2015.)

Saavutettaviin luontokokemuksiin panostetaan esimerkiksi terveysmetsiä rakentamalla. Sellainen syntyi tänä syksynä Kouvolaan, keskeiselle paikalle sairaala- ja sotekeskus Ratamon viereen. Kouvolan terveysmetsän reitti on esteetön ja sen varrella voi lepäillä istumapaikoilla sekä kokea julkista taidetta. (Hag & Tuunila 2023.)

Mutta miten on virtuaaliluonnon laita? Saadaanko samanlaisia elpymisen ja virkistymisen kokemuksia aikaan myös keinotekoisissa luontoympäristöissä erilaisten laitteiden välityksellä?

Virtuaaliluontoympäristöt ovat saavutettavissa mihin aikaan tahansa ja lähes mistä tahansa. Virtuaalisten luontoympäristöjen kokemisesta voisi olla hyötyä liikkumisrajoitteisille, tiheään asutuissa kaupunkiympäristöissä, karuissa ilmastoissa eläville (Kalantari ym. 2022), palvelutalojen asukkaille, konfliktialueilta palaaville traumapotilaille sekä sukellusveneissä ja avaruusasemilla työskenteleville (Depledge ym. 2011).

Virtuaaliluontoympäristöt tietotyöläisten hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukena -hankkeessa virtuaaliluonnon hyötyjä tutkittiin työpäivien lomassa virtuaaliluontohuoneessa järjestettyjen taukojen avulla. Huomattiin, että tauot palauttivat stressistä ja vähensivät negatiivisia tunteita. (Työsuojelurahasto 2019.) Toisen tutkimuksen mukaan virtuaalisten viherympäristöjen lyhytaikainen kokeminen laski kaupungissa asuvien raskaana olevien verenpainetta, vähensi stressiä ja lisäsi myönteisten tunteiden kokemista (Sun ym. 2022).

Virtuaaliluonto on ollut käytössä myös kirurgisissa toimenpiteissä. Virtuaalikokemuksen myötä on voitu suorittaa leikkauksia paikallispuudutuksessa, minkä ansiosta on voitu luopua kalliista ja aikaa vievistä operaatioista. Leikkauspotilailla on koettu lisääntyvää ilon tunnetta, levottomuuden tunteen vähenemistä sekä yleisesti positiivisia kokemuksia toimenpiteestä nukutuksessa olleisiin leikkauspotilaisiin verrattuna. (Baeza Bickel 2023.)

Australialaistutkimuksessa (Habak ym. 2020) osallistujat (mielenterveysongelmista, itsetuhoisuudesta ja masennuksesta kärsivät tai näitä aiemmin kokeneet) pääsivät uppoutumaan virtuaalitaideteokseen. Virtuaalitilassa osallistujat saivat availla ovia ja ikkunoita, joiden takaa paljastui yhä uusia immersiivisiä luontomaisemia heidän tutkiskeltavikseen. Virtuaalikokemukseen osallistuminen vähensi merkittävästi lähes jokaisen osallistujan toivottomuuden kokemusta ja sai osallistujat hakemaan ulkopuolista apua mielenterveysongelmiinsa. Virtuaalikokemus sai kaikissa osallistujissa aikaan positiivisia ja hyvinvoinnin lisääntymisen tuntemuksia.

Tutkimusten mukaan virtuaaliluontokokemuksista on hyötyjä etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hyvinvoinnin alueilla. Virtuaaliluontoa voisi kokeilla yhtenä hoitomuotona. Sen avulla voisi myös tutkia, minkälaisiksi ulkoilukokemuksia ja viherympäristöjä tulisi suunnitella, jotta ne olisivat houkuttelevia ja terveyttä edistäviä. Haasteena nimittäin on, että virtuaaliympäristöjen kehittyessä ja kuluttajakäyttöön suunnattujen laitteiden tullessa edullisemmiksi, voivat virtuaalisisällöt saada ihmiset jäämään entistä useammin sisätiloihin ulkoilun sijaan. (Depledge ym. 2011.)

Tämä voisikin olla kiinnostava tutkimushaaste, johon tarttua: Voiko virtuaaliluonto tukea luontosuhteen säilymistä ja houkutella ihmisiä ulkoilemaan?

Lähteet

Baeza Bickel, N. 2022. VR Relaxes Patients During Wide-awake Surgery. Verkkoartikkeli. Päivitetty 6.3.2022. Saatavissa: VR relaxes patients during wide-awake surgery – Futurity [viitattu 16.10.2023].

Depledge, M.H., Stone, R.J. & Bird, W.J. 2011. Can Natural and Virtual Environments Be Used To Promote Improved Human Health and Wellbeing? Environmental Science & Technology, Volume 45, Issue 11. American Chemical Society. PDF-julkaisu. Päivitetty 19.4.2011. Saatavissa: Can Natural and Virtual Environments Be Used To Promote Improved Human Health and Wellbeing? (acs.org) [viitattu 13.10.2023].

Habak, S., Bennet, J., Davies, A., Davies, M., Christensen, H. & Boydell, K.M. 2020. Edge of the Present: A Virtual Reality Tool to Cultivate Future Thinking, Positive Mood and Wellbeing. International Journal of Environmental Research and Public Health. PDF-julkaisu. Päivitetty 28.12.2020. Saatavissa: https://www.mdpi.com/1660-4601/18/1/140/htm [viitattu 16.10.2023].

Hag, S. & Tuunila, M. 2023. Sairaalan vieressä olevaan ryteikköön rakennettiin paikka, joka saa sykkeen laskemaan ja hermot lepäämään. Verkkouutinen. Päivitetty 30.9.2023. Saatavissa: Sairaalan vieressä olevaan ryteikköön rakennettiin paikka, joka saa sykkeen laskemaan ja hermot lepäämään (yle.fi) [viitattu 13.10.2023].

Kalantari, S., Xu, T., Mostafavi, A., Lee, A., Barankevich, R., Boot, W. & Czaja, S. 2022. Using a Nature-based Virtual Reality Environment for Improving Mood States and Cognitive Engagement in Older Adults: A Mixed-method Feasibility Study. PDF-dokumentti. Saatavissa: Using a Nature-based Virtual Reality Environment for Improving Mood States and Cognitive Engagement in Older Adults: A Mixed-method Feasibility Study – NASA/ADS (harvard.edu) [viitattu 16.10.2023].

Kuuluvainen, V. & Salpakoski, A. 2016. Hyvinvointiteknologia luo mahdollisuuksia matkailualalle. Teoksessa: Kuuluvainen, V. (toim.) Luonnollinen hyvinvointimatkailu – tulevaisuuden suunnannäyttäjinä tutkimustieto ja teknologia. PDF-julkaisu. Saatavissa: Luonnollinen hyvinvointimatkailu – tutkimustieto ja teknologia palvelumuotoilun raaka-aineena (theseus.fi) Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 35–45.

Sun, Y., Li, F., He, T., Meng, Y., Yin, J., Yim, I., Xu, L. & Wu, J. 2022. Physiological and affective responses to green space virtual reality among pregnant women. Environmental Research 216. Elsevier Inc. PDF-dokumentti. Päivitetty 5.10.2022. Saatavissa: Physiological and affective responses to green space virtual reality among pregnant women – ScienceDirect [viitattu 16.10.2023].

Tyrväinen, L., Korpela, K. & Ojala, A. 2015. Luonnon virkistyskäytön terveys- ja hyvinvointihyödyt. Teoksessa: Tyrväinen, L., Kurttila, M., Sievänen, T. & Tuulentie, S. (toim.) Hyvinvointia metsästä. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 48–58.

Työsuojelurahasto. 2019. Luonnosta hyvinvointia työhön – myös virtuaaliluonto elvyttää. Verkkotiedote. Päivitetty 5.9.2019. Saatavissa: Luonnosta hyvinvointia työhön – myös virtuaaliluonto elvyttää | Työsuojelurahasto (sttinfo.fi) [viitattu 13.10.2023].

Visit Finland. 2020. Digitaalisen asiakaskokemuksen käsikirja. Verkkojulkaisu. Saatavissa: Digitaalisen asiakaskokemuksen käsikirja (businessfinland.fi) [viitattu 13.10.2023].