Näe minut – tässä ja nyt

Helmikuussa olin melko jännittynyt, kun en tiennyt mitä odottaa. Kotkan kampuksella oleva iso luokkatila oli järjestetty työpajatyöskentelyä varten niin, että pulpeteista oli muodostettu noin kuuden hengen ryhmiä. Nyt ainoastaan odotimme TKI-asiantuntija Minna Porvarin kanssa paikalle vuoden 2023 syksyllä aloittaneita kansainvälisiä sairaanhoidon opiskelijoita. Olin lähettänyt heille kutsun tapaamiseen melko myöhään ja osa ryhmäläisistä oli ihmetellyt, miksi yleensä halusimme tavata heidät. 

Pelkoni tapaamisen onnistumisen suhteen oli turha. Luokka näet täyttyi pian 45 opiskelijan vilkkaasta puheensorinasta ja innokkaan uteliaista kasvoista. Aloitimme keskustelun kysymällä, miten ryhmällä oli mennyt. Ryhmäläiset saivat tehtäväkseen miettiä omaan elämäänsä aina siihen pisteeseen asti, jolloin olivat tehneet päätöksensä tulla Suomeen opiskelemaan. Piste tuli merkitä oman elämän aikajanalle ja jatkaa janaa päivään ja tunteeseen, jossa oltiin nyt.

Iloja ja vastoinkäymisiä

Matkan varrelle tuli sijoittaa omassa elämässä iloa ja onnistumisen tunteita tuoneet hetket sekä tilanteet, jolloin opiskelija oli kohdannut vastoinkäymisiä. Mietteet käytiin yhteisesti läpi. Huomasin haasteeksemme tässä vaiheessa sen, että kaikki halukkaat eivät välttämättä saaneet ääntään kuluville, koska aihe todellakin nosti ajatuksia ja tunteita pintaan.

Puhut siä suomee?

Iltapäivän osuudessa ryhmien tuli vielä miettiä samaa aihetta yleisellä tasolla ja kirjata ajatukset post-it-lapuille. Työpajan fasilitoijana toiminut TKI-asiantuntija Minna Porvari ryhmitteli laput eri teemojen alle luokan edessä olevalle taululle. Suurimmat opiskelijan kohtaamista haasteista liittyivät ylivoimaisesti suomen kielen taitoon ja siitä johtuviin ongelmiin sekä sosiaalisessa kanssakäymisessä että työelämässä toimimisessa.

Moni työelämätahon edustaja odotti opiskelijan osaavan vähintäänkin suomen alkeet, jotta tämä voisi saisi työpaikan. Opiskelija kertoi olleensa yllättynyt, kun jopa siivoustyötä hakiessaan häneltä oli tiedusteltu ja vaadittu suomen kielen hallintaa.

Motivaationa parempi elämä

Ilmeni, että monella Suomeen tulleella oli ollut kotimaassaan jo hyvä koulutus ja ammatti, mutta pyrkimys parempaan elintasoon oli motivoinut opiskelijaa hakeutumaan Nursing-opintoihin. Osalla opiskelijoista myös perhe oli matkustanut Suomeen. Osa taas kertoi ikävöivänsä kaukana asuvia sukulaisiaan ja ystäviään.

Kulttuurierot synnyttävät haasteita

Ilmeni, että moni oli kokenut Suomen kulttuurin olevan hyvin poikkeava omaan kulttuuriin verrattaessa. Ihmisiin oli vaikeaa saada kontaktia, mutta suomalaisten todettiin olevan myös hyvin ystävällisiä ja auttavaisia. Nursing-koulutus koettiin hyvänä ja lehtoreita pidettiin pätevinä.

Paikalla ollut lehtori Jussi Mähönen sai osakseen paljon kiitoksia. Opiskelijat toivoivat kuitenkin saavansa vielä enemmän tukea työharjoittelua koskeviin kysymyksiin. Lisäksi useampi opiskelija kertoi kaipaavansa rinnalleen vertaiskulkijaa, esimerkiksi aiemman vuosikurssin opiskelijaa, joka pystyisi auttamaan käytännön asioissa.

Toive tasavertaisesta kohtaamisesta

Ryhmän 2023 palaute oli antoisa. Sain tutkimustyölleni täydennystä vuonna 2022 aloittaneelta pioneeriryhmältä. Kevään tiukka opiskeluaikataulu aiheutti sen, että tapaaminen oli tiivistettävä iltapäivän osuuteen.

Paikalle saapui yllätyksekseni jopa 20 opiskelijaa. Siirryimme keskustelemaan suoraan työharjoitteluista kerättyihin kokemuksiin. Osa kertoi harjoittelun sujuneen erinomaisesti, koska paikalla oli rohkeasti sekä englannin että suomen kieltä hallitsevia henkilöitä. Osa sen sijaan kertoi kaivanneensa ohjaukseen parempaa tukea.

”Suurin osa paikalle saapuneista kertoi hyvin onnistuneen työharjoittelujakson toimineen omaa itsetuntoa kohottavana tekijänä”.

Harjoitteluun pääsyllä ja sen onnistumisella on täten myös suuri merkitys siihen, kuinka Nursing-opinnot sujuivat. Moni paikalla ollut toivoi, että hänet nähtäisiin juuri sellaisena kuin hän oli – tasavertaisena yksilönä muiden työtään tekevien kesken.

Yhteiskehittämisellä sujuva opiskelupolku

Työpajatyöskentelyt antoivat opiskelijoille mahdollisuuden kertoa, miltä tuntui ja mikä oli sujunut hyvin. Sain tapaamisten jälkeen kuulla opiskelijoiden olleen tyytyväisiä siihen, että heillä oli avoin foorumi kertoa ja jakaa ajatuksiaan.

Oma tavoitteeni oli opiskelijoiden arvoja ja ajatuksia kuunnellen luoda sujuva opiskelupolku, jossa opiskelijan kohtaamat kontaktipisteet olisivat selkeästi esillä, ja niiden merkitys opiskelijan opintojen kulkuun tulisivat myös ilmi. Tämän kaltainen, eri osapuolia yhdistävä tutkimustyö oli ensimmäinen, joka ryhmien kohdalla on tehty.

Yhteistyöllä työvoimapulan ratkaisuun

Xamkin ja työelämätahon välisissä keskusteluissa on tullut esille molemminpuolinen tahtotilanne, jonka tavoitteena on palkata Kymenlaaksoon ammattitaitoisia sairaanhoitajia. Keskusteluissa on tuotu esille suomen kielen perusvaatimukset, työssä tarvittava osaaminen ja työelämätahon kulttuuriosaaminen ja ohjaajatarve.

Xamk pyrkii vastaamaan ohjaajakoulutukseen tarjoamalla avoimessa ammattikorkeakoulussa Taitava ohjaaja -koulutusta. Sen tarkoituksena on helpottaa ohjaajan työtä sekä rohkaista työelämätahoja ottamaan vastaan enemmän myös eri kulttuuritaustoista tulevia opiskelijoita, jotka tulevaisuudessa voivat toimia ratkaisuna alueellamme vallitsevaan hoitajapulaan.

Palvelumuotoilun keskiössä on asiakas, joka otetaan mukaan kehittämistyöhön. Yleisesti käytössä olevassa yhteiskehittämisen mallissa järjestetään erilaisia työpajoja, joiden ohjauksesta vastaa fasilitoija.

Palvelumuotoilu YAMK -opinnäytetyö kytkeytyy läheisesti käynnissä olevaan Työelämäpolku-KV-osaajat töihin -hankkeeseen (2023–2025), jonka tarkoituksena on saada kansainväliset opiskelijat jäämään töihin Kymenlaaksoon valmistumisensa jälkeen.

Nursing-koulutus aloitetaan kerran vuodessa, ensimmäinen ryhmä aloitti opintonsa Kotkassa syksyllä 2022. Opinnot aloitetaan sekä englannin että suomen kielellä. Valmistumisvaiheen tavoitteena on, että opiskelija pärjää työelämässä suomen kielellä.